Saksan kielestä vironnettu suomen kielen oppikirja – Soome keele õperaamat iseõppijatele (1919)

Marja Järventausta

Abstract


Vuonna 1919 ilmestyi Virossa suomen kielen oppikirjaSoome keele õperaamat iseõppijatele, joka on käännös vuonna 1890 ilmestyneestä saksankielisestä oppikirjasta Praktische Grammatik der Finnischen Sprache für den Selbstunterricht. Oppikirjan tekijä kätkeytyy pseudonyymin M. Wellewill taakse, ja teoksen virontajaa ei mainita lainkaan. Tässä artikkelissa tarkastelen Õperaamatunja sen lähtötekstin välisiä eroja. Oletuksenani on, että käännöksessä hyödynnetään jollain tapaa suomen ja viron samankaltaisuutta ja että Suomen ja Viron välinen kulttuurinen läheisyys näkyy ainakin jonkin verran myös käännöksessä. Lisäksi vertaan ÕperaamatuaJohannes Aavikin oppikirjaanPraktilik Soome keele õpetus(1908) ja Lauri Kettusen teokseen Soome keele õpiraamat(1920). Lähestyn näiden kolmen oppikirjan eroja ja yhtäläisyyksiä tarkastelemalla lähemmin niiden tapaa käsitellä suomen sijamuotoja ja pyrin sijamuotojen kautta tekemään joitakin yleistyksiä kunkin oppikirjan ominaispiirteistä.

Keywords


historiallinen oppikirjatutkimus; suomi vieraana kielenä; virolaiset suomen kielen oppikirjat

Full Text:

PDF

References


Elomaa, Eeva 2009. Eläköön oppikirja! Teoreettisia ja käytännön näkökohtia kielten oppimateriaalien uudistamiseen [‘Cheers to the Textbook! Theoretical and Practical Considerations on Enchancing Foreign Language Textbook Design’]. Jyväskylä Studies in Humanities 122. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Ernits, Villem 1929. Soome keele õpetamise küsimusi Eesti koolides [‘Issues on teaching Finnish at Estonian schools’]. – Eesti Hõim II (4), Detsember, 102–106.

Fäcke, Christiane 2016. Lehrwerkforschung – Lehrwerkgestaltung – Lehrwerkrezeption. Überlegungen zur Relevanz von Lehrwerken für den Fremdsprachenunterricht. – Michaela Rückl (Hrsg.). Sprachen und Kulturen: vermitteln und vernetzen. Beiträge zu Mehrsprachigkeit und Inter-/Transkulturalität im Unterricht, in Lehrwerken und in der Lehrer/inne/bildung. Münster & New York: Waxmann, 34–48.

Gustafsson, Fridolf 1892. Literatur och läroböcker i språkundervisning, II. – Finsk tidskrift XXXII, 69–76.

Götze, Lutz 1994. Fünf Lehrwerkgenerationen. – Bernd Kast, Gerhard Neuner (Hrsg.). Zur Analyse, Begutachung und Entwicklung von Lehrwerken. Berlin & München: Langenscheidt, 29–30.

Götze, Lutz 2001. Linguistische und didaktische Grammatik. – Gerhard Helbig, Lutz Götze, Gert Henrici, Hans-Jürgen Krumm (Hrsg.). Deutsch als Fremdsprache. Handbücher zur Sprach- und Kommunkationswissenschaft 19.1. Berlin & New Work: Walter de Gruyter, 187–194.

Järventausta, Marja 2017. Kaksi saksankielistä suomen kielen oppikirjaa sadan vuoden takaa [‘Two textbooks for Finnish written in the German language hundred years ago’]. – Ulla Tuomarla, Iwona Piechnik, Bernadett Bíró (Eds.). Finland. Suomi 100 – Language, Culture, History. Kraków & Helsinki: Jagiellonian Library & University of Helsinki, 64–77.

Kasik, Reet 1999. Johdatus viron kielen tutkimukseen [‘Introduction to Estonian Language Studies’]. Castrenianumin toimitteita 55. Helsinki: Suomalais-ugrilainen laitos; Suomalais-Ugrilainen Seura.

Kok, Maria 2018. Suomen sijamuotojen nimitykset: kuinka käsiteanalyysi ja tuotekehittely 1800-luvun kieliopeissa saataisiin hyödyttämään S2- ja äidinkielen opetusta? [‘On the naming system of the Finnish nominal cases: Concept analysis and product development in the 19th century Finnish grammars’]. – Lähivertailuja 28, 143–177. https://dx.doi.org/10.5128/LV28.04

Krumm, Hans-Jürgen 2010. Lehrwerke im Deutsch als Fremd- und Deutch als Zweitsprache-Unterricht. – Hans-Jürgen Krumm, Christian Fandrych, Britta Hufeisen, Claudia Riemer (Hrsg.). Deutsch als Fremd- und Zweweitsprache. Handbücher zur Sprach- und Kommunikationswissenschaft 35.2. Berlin & New York: De Gruyter Mouton, 1215–1227.

MLZ = Metzler Lexikon Fremdsprachendidaktik 22017. Carola Surkamp (Hrsg.). 2., aktualisierte und erweiterte Auflage. Stuttgart: J. B. Metzler.

Reinfried, Marcus 2016. Geschichte des Fremdsprachenunterrichts bis 1945. – Eva Burwitz-Melzer, Gert Mehlhorn, Claudia Riemer, Karl-Richard Bausch, Hans-Jürgen Krumm (Hrsg.). Handbuch Fremdsprachenunterricht. 6., völlig überarbeitete und erweiterte Auflage. Tübingen: A. Francke Verlag, 619–625.

Rösler, Dietmar, Michael Schart 2016. Die Perspektivenvielfalt der Lehrwerkanalyse – und ihr weißer Fleck. Einführung in zwei Themenhefte. – Info DaF 5, 483–493.

Setälä, E[emil] N[estor] 1891. Suomen kielioppeja ulkomaalaisille. [Kirjallinen katsaus.] – Valvoja 11 (3), 190–192.

Valge, Jüri 1987. Suomea virolaisille: teoksia, tekijöitä, taustaa [‘Finnish for Estonians’]. – Sananjalka 29, 175–185.

Vehkanen, Marjut 2017. Kaksi tapaa opettaa suomea vieraana kielenä – Johannes Aavikin (1902) Praktilik Soome keele õpetus ja Béla Györffyn (1939) Gyakorlati finn nyelvkönyv [‘Two ways of teaching Finnish as a foreign language’]. – Lähivertailuja 27, 242–277. https://doi.org/10.5128/LV27.08

Vehkanen, Marjut 2018. Suomi vieraana kielenä -oppikirjojen sisältöjen suhde oman aikansa ilmiöihin: Johannes Aavikin Praktilik Soome keele õpetus (1902) ja Béla Györffyn Gyakorlati Finn Nyelvkönyv (1939) [‘The relationship of the text contents of the Finnish as a foreign language textbooks with the phenomena of their own time’]. – Lähivertailuja 28, 392–422. https://doi.org/10.5128/LV28.12




DOI: http://dx.doi.org/10.5128/LV29.02

Refbacks

  • There are currently no refbacks.


Copyright (c) 2019 Marja Järventausta

Creative Commons License
This work is licensed under a Creative Commons Attribution-NonCommercial 4.0 International License.

ISSN 1736-9290 (print)
ISSN 2228-3854 (online)
DOI  https://doi.org/10.5128/LV.1736-9290