Kaksi tapaa opettaa suomea vieraana kielenä – Johannes Aavikin (1902) Praktilik Soome keele õpetus ja Béla Györffyn (1939) Gyakorlati finn nyelvkönyv
Abstract
Suomi vieraana kielenä -oppikirjoja on kirjoitettu reilusti yli sadan vuoden ajan eri puolilla maailmaa, erilaisia tarkoitusperiä varten. Ensimmäisinä suomesta vieraana kielenä kiinnostuivat Viron ja Unkarin yliopisto-opetukseen perehtyneet asiantuntijat. Tarkastelen artikkelissani kahta viime vuosituhannella ilmestynyttä suomen sukukielen – viron ja unkarin – puhujille suunnattua S2-oppikirjaa. Käsittelen artikkelissani kieliopin roolia ja sen esittämistapoja näissä kirjoissa sekä kirjojen pedagogisia ratkaisuja, taustana S2-opetuksen historia. Muodostan tulkintojeni ja havaintojeni avulla kokonaiskäsityksen niistä kieliopin kuvausten eri ratkaisumalleista, joita virolainen tai unkarilainen oppikirjankirjoittaja on halunnut käyttää opettaessaan suomea kohderyhmilleen.
***
Two ways of teaching Finnish as a foreign language
In this paper I have made comparisons between two old textbooks of Finnish as a foreign language. My conclusions will shed more light on the variety of the contents in these textbooks.
The first of the books, Johannes Aavik’s textbook for Estonians, Praktilik Soome keele õpetus (‘A practical textbook of Finnish’) has been written at the beginning of the 20th century (1902). The method of teaching used in the book was to compare the Estonian and Finnish languages in order to find the similarities and differences between these two Finnic languages. The second book, Béla Györffy’s Gyakorlati finn nyelvkönyv (‘Practical Finnish textbook’) was published in Hungary more than 30 years later (1939), and in it one can already see clear signs of the grammar-translation method and even attempts to develop communicative competence. Both books are products of their time: the Finnish language is taught with a method used in teaching at that particular time. Both books focus on grammar and explain it in the mother tongue of the students (Estonian or Hungarian).
Keywords
Full Text:
PDFReferences
Aaltio, Maija-Hellikki 1992. Finnish for foreigners 1. Helsingissä: Otava.
Alvre, Paul 1969. Soome keeleõpetuse reeglid. Tallinn: Valgus.
von Becker, Reinhold 1824. Finsk Grammatik. Åbo: Bibel-Sällskapets Tryckeri.
Béla Györffyn henkilötiedot. http://www.freeweb.hu/felpec2/hnagygyor.php (24.10.2015).
Bergh, Volmar 1940. Finsk Språklära. Grammatik med text och ordförteckning jämte översättningsövningar. Stockholm: C. E. Fritzes Bokförlags Aktiebolag.
Bessonoff, Salli-Marja, Eila Hämäläinen 2011. Aletaan ja jatketaan! Helsinki: Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos, Helsingin yliopisto.
Bianchini, Linda 1942. Svensk–Finsk Tolkbok. Hjälpreda vid fadderskapsverksamhet och sjukvård. Andra upplagan. Stockholm: Klara Civiltryckeri.
Budenz, József 1873. Rövid finn nyelvtan (alaktan) és olvasmányok. Budapest: Kókai Lajos kiadása.
Collinder, Björn 1941. Lärobok i Finska Språket för Krigsmakten under medverkan av B. G. Geijer och H. Aikio. I. Grammatik. II. Lärokurs. Rekvireras från Lantförsvarets kommandoexpedition, Bokdetaljen Stockholm 2. Stockholm: Ivar Haeggströms Boktryckeri Aktiebolag.
Corander, Henricus Constantius 1853. Dissertatio Academica, originem indolemque qenuinam formarum linguae Fennicae verbalium enucleare periclitatura. Helsingforsiae: Typis Frenckellianis.
Elomaa, Eeva 2009. Oppikirja eläköön! Teoreettisia ja käytännön näkökohtia kielten oppimateriaalien uudistamiseen. Jyväskylä Studies in Humanities 122. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Ekvall, Ulla 2001. Den styrda och styrande läroboken. – Björn Melander, Björn Olsson (Toim.), Verklighetens texter. Lund: Studentlitteratur, 43–77.
Englund, Robert 1942. Finsk språklära. Heidelberg: Julius Groos Verlag.
Englund, Robert 1946. Radiokurs i finska I. Tredje oförändrade upplagan. Helsingfors: Söderström & C:o Förlagsaktiebolag.
Englund, Robert, Werner Wolf 1953. Finnische Sprachlehre. Heidelberg: Julius Groos Verlag.
Eurén, Gustaf Erik 1852. Suomalainen Kielioppi Suomalaisille. Turku: J. W. Lillja & Co.
Fábián, István 1859. Finn nyelvtan. Pest: Emich Gusztáv nyomtatása.
Geijer, B. G., Kaarlo Nieminen 1940. Snabbkurs i Finska. Kort handledning i finska språket av B. G. Geijer, Lärare vid Kungl. Krigshögskolan jämte Kortfattad svensk-finsk parlör av Kaarlo Nieminen Lektor i finska språket vid Helsingfors universitet. Stockholm: Svenska Bokförlaget. P. A. Norstedt & Söner.
Grünthal, Riho 2009. Suomen kielen vaikutus viron kieleen. – Jyrki Kalliokoski, Lari Kotilainen, Päivi Pahta (Toim.), Kielet kohtaavat. Tietolipas 227. Helsinki: SKS, 231–260.
Hakulinen, Auli 2008. Mitä kielioppi kertoo. – Tiina Onikki-Rantajääskö, Mari Siiroinen (Toim.), Kieltä kohti. Helsinki: Otava, 268–284.
Hakulinen, Lauri 1979. Suomen kielen rakenne ja kehitys. Neljäs, korjattu ja lisätty painos. Helsinki: Otava.
Heikkinen, Liisa 1981. Suomenkielisen suomen kielen oppikirjan synty ja kehittyminen 1880-luvulla. Folia Fennistica & Linguistica. Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 4. Tampere: Tampereen yliopisto.
Hirsjärvi, Sirkka, Pirkko Remes, Paula Sajavaara 2013. Tutki ja kirjoita. 18. painos. Helsinki: Tammi.
Hunfalvy, Pál 1853. Finn és magyar szók egybehasonlitása. Pesten.
Hunfalvy, Pál 1861. Finn olvasmányok. A finn nyelvet tanulók számára. Pest: Eggenberger Ferdinánd.
Ingo, Rune 1990. Lähtökielestä kohdekieleen. Johdatusta käännöstieteeseen. Helsinki: WSOY.
ISK = Auli Hakulinen, Maria Vilkuna, Riitta Korhonen, Vesa Koivisto, Tarja Riitta Heinonen, Irja Alho 2004. Iso suomen kielioppi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 950. Helsinki: SKS.
Jaakkola, Hanna 1997. Kielitieto kielitaitoon pyrittäessä. Vieraiden kielten opettajien käsityksiä kieliopin oppimisesta ja opettamisesta. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 128. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Järventausta, Marja 2013. Arvid Rosenqvists Lehr- und Lesebuch der finnischen Sprache: Hinter- und Beweggründe. – Marja Järventausta, Marko Pantermöller (Toim.). Finnische Sprache, Literatur und Kultur im deutschsprachigen Raum. Veröffentlichungen der Societas Uralo-Altaica 85. Wiesbaden: Harrassowitz, 91–112.
Kállay, Ferencz 1844. Finn-magyar nyelv. Pesten: Landerer és Heckenast.
Kallio, Aukusti Herman 1887. Finsk Elementarbok. I. Andra, omarbetade upplagan. Borgå: Werner Söderström.
Kallio, Aukusti Herman 1890. Suomen kielioppi. Ensimmäistä alkeisopetusta varten. Helsinki: SKS.
Kallio, Aukusti Herman 1904. Suomenkielen Alkeiskirja. II. Neljäs painos. Finsk Elementarbok. II. Fjärde upplagan. Helsingfors: Söderström & C:o.
Karanko, Outi, László Keresztes, Irmeli Kniivilä 1990. Finn nyelvkönyv haladóknak. Budapest: Tankönyvkiadó.
Karlsson, Fred 1983a. Suomen peruskielioppi. 2. painos. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 378. Helsinki: SKS.
Karlsson, Fred 1983b. Suomen kielen äänne- ja muotorakenne. Helsinki: WSOY.
Karlsson, Fred 2000. E. N. Setälä vaarallisilla vesillä. Tieteellisen vallankäytön, käyttäytymisen ja perinteen analyysi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 765. Helsinki: SKS.
Karlsson, Fred 2009. Suomen peruskielioppi. Neljäs, laajennettu ja uudistettu painos. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 378. Helsinki: SKS.
Kieli ja sen kieliopit: opetuksen suuntaviivoja. Helsinki: Opetusministeriö, 1994.
Koranteri, H. K. (toim.) 1845. Suomalainen kieli-oppi koulujen tarpe’eksi. Ensimmäinen osa. Ruotsalaisen esipuheen kanssa opettajille. Wiipuri: Johanna Cedervallerin ja pojan tykönä.
Koskinen, Irina 1988. Hyvästit kieliopille. Äidinkielen kielioppi suomenkielisessä oppikoulussa ja kansakoulussa vuoden 1843 koulujärjestyksestä peruskoulu-uudistukseen. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 67. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Kuukka, Katri, Minna Muukkonen, Aurora Vasama, Marjut Vehkanen 1999. Meidän suomi. Helsinki: Otava.
Kuukka, Katri, Minna Muukkonen, Aurora Vasama, Marjut Vehkanen 2011. Meidän suomi. 2.–6., tarkistettu painos. Helsinki: Otava.
Laatikainen 1940 = Э. П. Лаатикайнен. Учебник финского языка [‘Suomen kielen oppikirja’]. Петрозаводск: Государственное Издательство Карело-Финской ССР.
Laihiala-Kankainen, Sirkka 1993. Formaalinen ja funktionaalinen traditio kielenopetuksessa. Kielenopetuksen oppihistoriallinen tausta antiikista valistukseen. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 99. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Laine, Tuija 2002. Kirkossa, kaupungissa, kolhoosissa. Suomalaisten aapisten arvoista Agricolasta 1960-luvulle. – Inkeri Pitkäranta (Toim.), ABC Lukeminen esivallan palveluksessa. Kansalliskirjaston Gallerian julkaisuja 2. Helsinki: Helsingin yliopiston kirjasto, 79–132.
Lehmann, Ellis, Annikki Torp 1951. Finsk sprogfører. København: Jespersen og Pios Forlag.
Leiponen, Elviira 2000. Suomen kieli. Petroskoi: Karjala.
Lepäsmaa, Anna-Liisa, Leena Silfverberg 1998. Suomen kielen alkeisoppikirja. 6., uudistettu painos. Helsinki: Oy Finn Lectura Ab.
Långström, Sture 1997. Författarröst och lärobokstradition. En historiedidaktisk studie. Institutionen för svenska & samhällsvetenskapliga ämnen. Umeå: Umeå universitet.
Martin, Maisa 1995. The Map and the Rope: Finnish Nominal Inflection as a Learning Target. Studia philologica Jyväskyläensia 38. Jyväskylä: University of Jyväskylä.
Neuvonen, Eero K. 1935. Éléments de Finnois. Textes, grammaire, vocabulaire première année. Helsinki: SKS.
Neuhaus, Johannes 1919. Kleine Finnische Sprachlehre nebst einem Wörterverzeichnis der finnisch-indoeuropäischen Entlehnungen von Johannes Neuhaus, Lektor des Neunordischen an der Universität Berlin. Zweite Auflage. Heidelberg: Julius Groos Verlag.
Nuutinen, Olli 1996. Kielen oppikurssin laatiminen. – Marjut Vehkanen (Toim.), Suomi toisena/vieraana kielenä. Ajatuksia kielestä, kulttuurista, metodeista. Helsinki: Edita, 11–18.
Pesonen, Sari, Marjut Vehkanen 2016. Finskan. Lättare än du tror. 6., uusittu painos. Helsinki: Edita.
Petraeus, Aeschillus Olai 1649. Linguae finnicae brevis institutio, exhibens vocum flectiones per casus, gradus & tempora, nec non partium indeclinabilium significationem, dictionumq[ue] constructionem & prosodiam. Ad usum accommodata. Aboae: imprimebat Petrus Wald.
Remes, Hannu 2010a. Johannes Aavik ja Juhani Aho. – Kirjallisuudentutkimuksen aikakausilehti Avain 4, 58–67.
Remes, Hannu 2010b. Johannes Aavik viron kielen sanaston kehittäjänä. – Tuglas-seuran esitelmä 10.2.2010 (kopio).
Richards, Jack C., Theodor S. Rodgers 2001. Approaches and Methods in Language Teaching. Second edition. Cambridge: Cambridge University Press. https://doi.org/10.1017/CBO9780511667305
Riihonen, Harald (toim.) 1929. Lukukirja ja sanasto suomenkielen opiskelijoille. Leningrad: Kustannusosuuskunta Kirja.
Sajavaara, Kari 1999. Kontrastiivinen tutkimus ja virheanalyysi. – Kari Sajavaara, Arja Piirainen-Marsh (Toim.), Kielenoppimisen kysymyksiä. Jyväskylä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 103–128.
Salokangas, Raimo 2003. Itsenäinen tasavalta. – Seppo Zetterberg (Toim.), Suomen historian pikkujättiläinen. Helsinki: WSOY, 678–686.
Sebeok, Thomas A. 1947. Spoken Finnish. Book one. USA: The Linguistic Society of America and the Intensive Language Program of the American Council of Learned Societies.
Setälä, E. N. 1880. Suomen kielen lause-oppi: oppikirjan koe. Helsingissä: Holm.
Suni, Minna 2008. Toista kieltä vuorovaikutuksessa. Kielellisten resurssien jakaminen toisen kielen omaksumisen alkuvaiheessa. Jyväskylä Studies in Humanities 94. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Szinnyei, József 1895. Finn olvasókönyv mondattani példatárral. Budapest: Hornyánszky Viktor kiadása.
Szinnyei, József 1916. Finn Olvasókönyv. Nyelvtani példatárral. Finnugor Kézikönyvek. II. Ötödik kiadás. Budapest: Hornyánszky Viktor kiadása.
Syväoja, Hannu 2004. Kansakoulu – suomalaisten kasvattaja. Perussivistystä koko kansalle 1866–1977. Jyväskylä: PS-kustannus.
Tanner, Johanna 2012. Rakenne, tilanne ja kohteliaisuus. Pyynnöt S2 -oppikirjoissa ja autenttisissa keskusteluissa. Helsinki: Helsingin yliopisto, Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos.
Tuomi, Jouni, Anneli Sarajärvi 2013. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 10., uudistettu painos. Helsinki: Tammi.
Tuomikoski, Aune, Helen Deans 1952. Elementary Finnish. Texts, Grammar, Glossary. (Translated and adapted from Eero K. Neuvonen’s Éléments de Finnois.) Helsinki: SKS.
Vehkanen, Marjut 2015. Kieliopista kommunikaatioon. Suomi toisena ja vieraana kielenä -oppikirjat vuosina 1866–1953. Helsinki: Unigrafia Oy.
Vhaël, Bartholdus G. 1733. Grammatica fennica. Aboæ: Excud. Johan Kiämpe.
White, Leila 1993. Suomen kielioppia ulkomaalaisille. Helsinki: Oy Finn Lectura Ab.
Vihonen, Sakari 1978. Suomen kielen oppikirja 1600-luvulla. Kieliopillinen ajattelu 1600-luvun suomenkielen oppikirjoissa. Studia Philologica Jyväskyläensia 11. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Wiik, Kalevi 1989. Suomen kielen morfologian historia I. Nominien taivutus 1649–1820. Turku: Turun yliopisto.
Voutilainen, Eero 2012. Kielioppi. – Vesa Heikkinen, Eero Voutilainen, Petri Lauerma, Ulla Tiililä, Mikko Lounela (Toim.), Genreanalyysi – tekstilajitutkimuksen käsikirja. Kotimaisten kielten keskuksen julkaisuja 169. Helsinki: Gaudeamus, 55–58.
DOI: http://dx.doi.org/10.5128/LV27.08
Refbacks
- There are currently no refbacks.
Copyright (c) 2017 Marjut Vehkanen
This work is licensed under a Creative Commons Attribution-NonCommercial 4.0 International License.
ISSN 1736-9290 (print)
ISSN 2228-3854 (online)
DOI https://doi.org/10.5128/LV.1736-9290