Rajakarjalainen kuuntelutesti: havainnoijina suomen kielen yliopisto-opiskelijat

Helka Riionheimo, Marjatta Palander

Abstract


Tutkimuksessa selvitetään kansanlingvistisen kuuntelutestin avulla, miten hyvin suomalaisten yliopistojen suomen kielen opiskelijat tunnistavat Raja-Karjalan murteen. Raja-Karjalassa puhuttu karjalan kieli on vakavasti uhanalainen, eikä sitä kuule jokapäiväisessä elämässä. Testi osoittaakin, että useimmille opiskelijoille näytteen kielimuoto on vierasta. Testiin osallistuneet saivat esittää näytteen alkuperästä yhden tai useamman arvauksen. Yli puolet 337 vastaajasta sijoitti näytteen Suomen itäosiin tai itärajan tuntumaan, noin kolmasosa Savoon, viidesosa Pohjois-Suomeen ja noin kymmenesosa Kaakkois-Suomeen. Noin 15 % tunnisti näytteen karjalaksi; parhaiten näytteen tunnistivat Itä-Suomen yliopiston opiskelijat. Osassa vastauksia tuotiin esille vieraan kielen vaikutus, joka yhdistettiin varsinkin venäjään. Opiskelijat kiinnittivät näytteessä huomiota erityisesti pitkien a- ja ä-vokaalien diftongiutumiseen, suomesta poikkeaviin sibilantteihin ja affrikaattaan sekä jälkitavujen h:hon ja liudentuneisiin konsonantteihin, joiden perusteella näyte pyrittiin paikantamaan. Vaikka opiskelijoiden käyttämä terminologia paljasti eroja tavallisten maallikoiden metakieleen, mukana kielen kuvauksessa oli myös paljon kansanomaisia ja arkikielisiä ilmauksia.

***

Border Karelian recognition test: University students of Finnish language as observers 

The study uses a folk-linguistic recognition task to investigate how well students of Finnish language at Finnish universities recognise a sample of Border Karelian dialect. The Karelian language (once spoken in the Border Karelia region in the easternmost corner of pre-war Finland) is severely endangered and most Finns have never heard Karelian spoken publicly. The test confirms the presumption that the Border Karelian dialect is not familiar to university students. The respondents were allowed to make one or more guesses about the origin of the test sample. More than a half of the 337 respondents placed the sample in the eastern parts of Finland, one third in the Savo region, a fifth in Northern Finland and a tenth in South-Eastern Finland. About 15% of the students recognised the sample as Karelian; Karelian was best recognised by the students of the University of Eastern Finland. Some respondents commented on the foreignness of the sample and connected it with Russian in particular. The linguistic features frequently mentioned include the diphthongisation of aa and ää, non-Finnish sibilants and the Karelian affricate, word-final h and palatalised consonants; the respondents seemed to locate the speaker on the basis of these features. Even though the terminology used by the students proved to be partly different from the metalanguage of Finnish non-linguists, the linguistic descriptions also contained folk and colloquial expressions.


Keywords


kuuntelutesti; kansanlingvistiikka; Raja-Karjala; karjala; suomi; recognition test; folk-linguistics; Border Karelian; Karelian; Finnish

Full Text:

PDF

References


Jeskanen, Matti 2005. Karjalan kieli ja karjalankieliset Suomessa [‘Karelian language and speakers of Karelian in Finland’]. – Marjatta Palander, Anne-Maria Nupponen (Toim.), Monenlaiset karjalaiset. Suomen karjalaisten kielellinen identiteetti. Studia Carelica Humanistica 20. Joensuu: Joensuun yliopiston humanistinen tiedekunta, 215–285.

Kettunen, Lauri 1940. Suomen murteet III A. Murrekartasto [‘Finnish dialects. Dialect chart of Finnish’]. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 188. Helsinki: SKS.

Koivisto, Vesa (tulossa). Border Karelian dialects: A diffuse variety of Karelian.

Kokko, Susanna 2010. Kahden ikäryhmän raahelaisten käsityksiä suomen murteista. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, suomen kieli. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201006152031

Laakso, Johanna, Anneli Sarhimaa, Sia Spiliopoulou Åkermark, Reetta Toivanen 2016. Towards Openly Multilingual Policies and Practices. Assessing Minority Language Maintenance Across Europe. Linguistic Diversity and Language Rights. Bristol: Multilingual Matters.

Laurila, Anna-Leena 2008. Mielteitä omasta murteesta. Kansanlingvistinen tutkimus Lammilta. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, suomen kieli.

Leino, Antti, Saara Hyvönen, Marko Salmenkivi 2006. Mitä murteita suomessa onkaan? Murresanaston levikin kvantitatiivista analyysiä [‘A quantitative analysis of the distribution of dialect words’]. – Virittäjä 110, 26−45.

Leskinen, Heikki 1998. Karjala ja karjalaiset kielentutkimuksen näkökulmasta. – Pekka Nevalainen, Hannes Sihvo (Toim.), Karjala. Historia, kansa, kulttuuri. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 705. Helsinki: SKS, 352–382.

Mielikäinen, Aila 2004. Liudennus murretutkimuksissa ja savolaismurteisessa kirjallisuudessa [‘Palatalisation in dialect research and in literature written in the Savo dialect’]. – Virittäjä 108, 508–530.

Mielikäinen, Aila, Marjatta Palander 2002. Suomalaisten murreasenteista [‘Finnish attitudes to dialects’]. − Sananjalka 44, 87–110.

Mielikäinen, Aila, Marjatta Palander 2014a. Miten murteista puhutaan. Kansanlingvistinen sanakirja. Jyväskylän yliopisto, Kielikampus. http://kielikampus.jyu.fi/mitenmurteistapuhutaan/ (15.3.2017).

Mielikäinen, Aila, Marjatta Palander 2014b. Miten suomalaiset puhuvat murteista? [‘How Finns speak about dialects’] Kansanlingvistinen tutkimus metakielestä. Suomi 203. Helsinki: SKS.

Mikkola, Laura 2011. Murteellisuus, maalaisuus ja miellyttävyys helsinkiläisten kuulemana: monimenetelmäinen tutkimus lukiolaisten kieliasenteista. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, suomen kieli. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201107221909

Niedzielski, Nancy A. 1999. The effect of social information on the perception of sociolinguistic variables. – Journal of Language and Social Psychology 18 (1), 62–85. https://doi.org/10.1177/0261927X99018001005

Niedzielski, Nancy A., Dennis R. Preston 2000. Folk Linguistics. Trends in Linguistics. Studies and Monographs 122. Berlin: Mouton de Gruyter.

Nuolijärvi, Pirkko, Marja-Leena Sorjonen 2005. Miten kuvata muutosta? Puhutun kielen tutkimuksen lähtökohtia murteenseuruuhankkeen pohjalta. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 133. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

Nupponen, Anne-Maria 2011. “Savon murre” savolaiskorvin. Kansa murteen havainnoijana [‘The “Savo dialect” according to Savo residents. Folk perceptions of dialectal speech]. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Education, Humanities, and Theology 11. Joensuu: University of Eastern Finland. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-0354-9

Palander, Marjatta 2001. Kansan käsityksistä lingvistiikkaa. Kirja-arvio [‘Review: Preston, Dennis R. (Ed.), Handbook of perceptual dialectology’]. – Virittäjä 104, 147−151.

Palander, Marjatta 2011. Itä- ja eteläsuomalaisten murrekäsitykset. Suomi 200. Helsinki: SKS.

Palander, Marjatta 2015. Rajakarjalaistaustaisten ja muiden suomalaisten mielikuvia karjalasta [‘How Border Karelians and other Finns view Karelian’]. − Virittäjä 119, 34−66.

Palander, Marjatta 2016. Savolaismurteen muutos: kahden sukupolven seitsenvuotiaiden puhekieli [‘Change in the Finnish Savo dialects: the spoken language of the 7-year-olds of two generations’]. – Sananjalka 58, 89–111.

Palander, Marjatta, Anne-Maria Nupponen 2005. Karjalaisten “karjala” [‘What is Karelian for Karelians’]. – Marjatta Palander, Anne-Maria Nupponen (Toim.), Monenlaiset karjalaiset. Suomen karjalaisten kielellinen identiteetti. Studia Carelica Humanistica 20. Joensuu: Joensuun yliopisto, humanistinen tiedekunta, 15–55.

Paunonen, Heikki 1991. Till en ny indelning av de finska dialekterna. – Fenno-Ugrica Suecana 10, 75–95.

Paunonen, Heikki 2006. Vähemmistökielestä varioivaksi valtakieleksi. ‒ Kaisu Juusela, Katariina Nisula (Toim.), Helsinki kieliyhteisönä. Helsinki: Helsingin yliopisto, Suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos, 13‒99.

Preston, Dennis R. 1999. Introduction. – Dennis R. Preston (Ed.), Handbook of Perceptional Dialectology. Volume 1. Amsterdam: John Benjamins, xxiii–xl. https://doi.org/10.1075/z.hpd1

Pyöli, Raija 2013. Rajakarjalaiset ja muuttuva identiteetti [‘Border Karelians and change of the identity’]. – Pekka Suutari (Toim.), Karjala-kuvaa rakentamassa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1389. Helsinki: SKS, 159–181.

Rapola, Martti 1966. Suomen kielen äännehistorian luennot. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 283. Helsinki: SKS.

Saaristo, Heidi 2015. Mitä diftongien avartumisesta ajatellaan? Kielenkäyttäjien mielikuvia. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, suomen kieli. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015061110215

Sarhimaa, Anneli 2016. Karelian in Finland. ELDIA Case-Specific Report. Studies in European Language Diversity 27. https://fedora.phaidra.univie.ac.at/fedora/get/o:471733/bdef:Content/get (12.12.2016).

Turunen, Aimo 1959. Itäisten savolaismurteiden äännehistoria. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 253. Helsinki: SKS.

Turunen, Aimo 1982. Raja-Karjalan murteet [‘Dialects of the Border Karelian’]. – Karjala 2. Karjalan maisema ja luonto. Hämeenlinna: Arvi A. Karisto Oy, 65–89.

Vaattovaara, Johanna 2005. Lisää lingvistiikkaa kansan käsityksistä [‘Review: Handbook of Perceptual Dialectology. 2. Amsterdam, 2002’]. – Virittäjä 109, 466–475.

Vaattovaara, Johanna 2009. Meän tapa puhua. Tornionlaakso pellolaisnuorten subjektiivisena paikkana ja murrealueena. Helsinki: SKS.

Vaattovaara, Johanna 2013. On the dynamics of non-linguists’ dialect perceptions – the perceived spatiality of /s/ in Finnish. – Monika Reif, Justyna A. Robinson, Martin Pütz (Eds.), Variation in Language and Language Use: Linguistic, Socio-Cultural and Cognitive Perspectives. Duisburg Papers on Research in Language and Culture 96. Frankfurt am Main: Peter Lang, 134−163.

Vilhula, Kaisa 2012. Pääkaupunkilainen puhekieli kahden paikallisen ryhmän kuulemana ja keskustelemana. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, suomen kieli. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201207026147




DOI: http://dx.doi.org/10.5128/LV27.07

Refbacks

  • There are currently no refbacks.


Copyright (c) 2017 Helka Riionheimo, Marjatta Palander

Creative Commons License
This work is licensed under a Creative Commons Attribution-NonCommercial 4.0 International License.

ISSN 1736-9290 (print)
ISSN 2228-3854 (online)
DOI  https://doi.org/10.5128/LV.1736-9290