Rajakarjalainen kuuntelutesti: havainnoijina suomen kielen yliopisto-opiskelijat

Abstract

Tutkimuksessa selvitetään kansanlingvistisen kuuntelutestin avulla, miten hyvin suomalaisten yliopistojen suomen kielen opiskelijat tunnistavat Raja-Karjalan murteen. Raja-Karjalassa puhuttu karjalan kieli on vakavasti uhanalainen, eikä sitä kuule jokapäiväisessä elämässä. Testi osoittaakin, että useimmille opiskelijoille näytteen kielimuoto on vierasta. Testiin osallistuneet saivat esittää näytteen alkuperästä yhden tai useamman arvauksen. Yli puolet 337 vastaajasta sijoitti näytteen Suomen itäosiin tai itärajan tuntumaan, noin kolmasosa Savoon, viidesosa Pohjois-Suomeen ja noin kymmenesosa Kaakkois-Suomeen. Noin 15 % tunnisti näytteen karjalaksi; parhaiten näytteen tunnistivat Itä-Suomen yliopiston opiskelijat. Osassa vastauksia tuotiin esille vieraan kielen vaikutus, joka yhdistettiin varsinkin venäjään. Opiskelijat kiinnittivät näytteessä huomiota erityisesti pitkien a- ja ä-vokaalien diftongiutumiseen, suomesta poikkeaviin sibilantteihin ja affrikaattaan sekä jälkitavujen h:hon ja liudentuneisiin konsonantteihin, joiden perusteella näyte pyrittiin paikantamaan. Vaikka opiskelijoiden käyttämä terminologia paljasti eroja tavallisten maallikoiden metakieleen, mukana kielen kuvauksessa oli myös paljon kansanomaisia ja arkikielisiä ilmauksia.

***

Border Karelian recognition test: University students of Finnish language as observers 

The study uses a folk-linguistic recognition task to investigate how well students of Finnish language at Finnish universities recognise a sample of Border Karelian dialect. The Karelian language (once spoken in the Border Karelia region in the easternmost corner of pre-war Finland) is severely endangered and most Finns have never heard Karelian spoken publicly. The test confirms the presumption that the Border Karelian dialect is not familiar to university students. The respondents were allowed to make one or more guesses about the origin of the test sample. More than a half of the 337 respondents placed the sample in the eastern parts of Finland, one third in the Savo region, a fifth in Northern Finland and a tenth in South-Eastern Finland. About 15% of the students recognised the sample as Karelian; Karelian was best recognised by the students of the University of Eastern Finland. Some respondents commented on the foreignness of the sample and connected it with Russian in particular. The linguistic features frequently mentioned include the diphthongisation of aa and ää, non-Finnish sibilants and the Karelian affricate, word-final h and palatalised consonants; the respondents seemed to locate the speaker on the basis of these features. Even though the terminology used by the students proved to be partly different from the metalanguage of Finnish non-linguists, the linguistic descriptions also contained folk and colloquial expressions.