Leksikaalinen kompetenssi osana kielitaitoa

Virpi Masonen

Abstract


Kielitaitoa tarkasteltaessa painotetaan usein kommunikatiivisuutta leksikaalisen kompetenssin saadessa vähemmän huomiota. Kirjava sanaston tutkimukseen liittyvä terminologia ja termien monitulkintaisuus sekä perustermien määrittelyn ongelmallisuus ovat kuitenkin aiheuttaneet sen, ettei muiden kuin sanastoon perehtyneitten tutkijoiden ole aina helppoa tutustua aiheeseen liittyviin, vasta 1990-luvulla yleistyneisiin tutkimuksiin.

Artikkelissa tarkastellaan ensin leksikaaliseen kompetenssiin liittyvää keskeistä terminologiaa eri tutkijoitten käsityksiä vertailemalla. Tämän jälkeen pohditaan sitä, mikä on arvioinnin merkitys kielitaidon rakentajana ja mikä on sanaston osuus, kun kielitaitoa arvioidaan suomi toisena kielenä -ylioppilaskokeessa sekä yleisen kielitutkinnon suomen kielen testissä. Koska yleiseen kielitutkintoon kuulunut erillinen sanaston ja rakenteen osakoe poistettiin asetusmuutoksen yhteydessä 1.12.2011, on aiheellista miettiä, miksi näin tehtiin ja mitä mahdollisia vaikutuksia tällä poistolla on leksikaalisen kompetenssin arvostukseen.

DOI: http://dx.doi.org/10.5128/LV23.08


Keywords


sanastonoppiminen; sanaston laajuus; sanaston syvyys; kielitaidon arviointi; kielitestit

Full Text:

PDF

References


Aalto, Eija 1994. Alussa on sana – systemaattisuutta sanaston opettamiseen. – Minna Suni, Eija Aalto (Toim.). Suuntaa suomenopetukseen – tuntumaa tutkimukseen. Korkeakoulujen kielikeskuksen selosteita 4. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Korkeakoulujen kielikeskus, 93–117.

Ahola, Sari 2012. Yleisten kielitutkintojen laatijoiden käsityksiä kielestä ja tehtävien laadinnasta. Lisensiaatintutkielma. Jyväskylä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/40753/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201301241110.pdf?sequence=1 (11.3.2013).

Anderson, Richard C., Peter Freebody 1981. Vocabulary knowledge. – John T. Guthrie (Ed.). Comprehension and Teaching: Research Reviews. Newark, Delaware: International Reading Association, 77–117.

Bauer, Laurie 2000. Word. – Geert Booij, Christian Lehmann, Joachim Mugdan in collaboration with Wolfgang Kesselheim, Stavros Skopeteas (Eds.). Morphologie: ein internationales Handbuch zur Flexion und Wortbildung = Morphology: An International Handbook on Inflection and Word-formation. Handbücher zur Sprach- und Kommunikationswissenschaft / Handbooks of Linguistics and Communication Science 17 (1). Berlin: Walter de Gruyter, 247–257.

Bogaards, Paul 2001. Lexical units and the learning of foreign language vocabulary. – Studies in Second Language Acquisition 23 (3), 321–338. http://dx.doi.org/10.1017/S0272263101003011

Canale, Michael, Merrill Swain 1980. Theoretical bases of communicative approaches to second language teaching and testing. – Applied Linguistics 1 (1), 1–47. http://dx.doi.org/10.1093/applin/1.1.1

Clarke, D. F., I. S. P. Nation 1980. Guessing the meanings of words from context: Strategy and techniques. – System 8 (3), 211–220. http://dx.doi.org/10.1016/0346-251X(80)90003-2

Cruse, Alan 2004. Meaning in the Language. An Introduction to Semantics and Pragmatics. Second Edition. Oxford Textbooks in Linguistics. Oxford: Oxford University Press.

Cruse, D. A. 1986. Lexical Semantics. Cambridge: Cambridge University Press.

Daller, Helmut, James Milton, Janine Treffers-Daller 2007. Modelling and Assessing Vocabulary Knowledge. The Cambridge Applied Linguistics Series. Cambridge: Cambridge University Press.

EVK = Eurooppalainen viitekehys. Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. 2008. 1.–3. painos. Helsinki: WSOY.

Henriksen, Birgit 1999. Three dimensions of vocabulary development. – Studies in Second Language Acquisition 21 (2), 303–317. http://dx.doi.org/10.1017/S0272263199002089

Jantunen, Jarmo H. 2004. Synonymia ja käännössuomi. Korpusnäkökulma samamerkityksisyyden kontekstuaalisuuteen ja käännöskielen leksikaalisiin erityispiirteisiin. Joensuun yliopiston humanistisia julkaisuja 35. Joensuu: Joensuun yliopisto.

Jantunen, Jarmo H. 2009. Minulla on aivan paljon rahaa. Fraseologiset yksiköt suomen kielen opetuksessa. – Virittäjä 113 (3), 356–381.

Kielitaidon osoittaminen Suomen kansalaisuutta haettaessa 2013. Opetushallitus. http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/kielitutkinnot/yleiset_kielitutkinnot/kielitaidon_osoittaminen_kansalaisuutta_haettaessa (10.3.2013)

Kristiansen, Irene 1998. Tehokkaita oppimisstrategioita: esimerkkinä kielet. Helsinki: WSOY.

Laufer, Batia , I. S. P. Nation 2012. Vocabulary. – Susan M. Gass, Alison Mackey (Eds.). The Routledge Handbook of Second Language Acquisition. London: Routledge, 163–176.

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003. Opetushallitus. http://www.oph.fi/download/47345_lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2003.pdf (10.3.2013).

Luukka, Minna-Riitta, Sari Pöyhönen 2007. Kielikoulutuspoliittisen projektin keskeiset suositukset. – Sari Pöyhönen, Minna-Riitta Luukka (Toim.). Kohti tulevaisuuden kielikoulutusta. Kielikoulutuspoliittisen projektin loppuraportti. Jyväskylä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto, 453–479. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/36609/Kohti%20tulevaisuuden%20kielikoulutusta.pdf?sequence=1 (27.2.2013).

Meara, Paul 1996. The Dimensions of Lexical Competence. http://www.lognostics.co.uk/vlibrary/meara1996a.pdf (27.2.2013).

Milton, James 2009. Measuring Second Language Vocabulary Acquisition. Second Language Acquisition 45. Bristol: Multilingual Matters.

Milton, James 2010. The development of vocabulary breadth across the CEFR levels. A common basis for the elaboration of language syllabuses, curriculum guidelines, examinations, and textbooks across Europe. – Inge Bartning, Maisa Martin, Ineke Vedder (Eds.). Communicative Proficiency and Linguistic Development: Intersections between SLA and Language Testing Research. Eurosla Monograps Series 1. Eurosla, 211–231. http://eurosla.org/monographs/EM01/EM01home.html (22.2.2012).

Nation, I. S. P. 1990. Teaching and Learning Vocabulary. Boston, Massachusetts: Heinle & Heinle Publishers.

Nation, I. S. P. 2011 [2001]. Learning Vocabulary in Another Language. 13th printing. The Cambridge Applied Linguistics Series. Cambridge: Cambridge University Press.

Nesselhauf, Nadja 2003. The use of collocations by advanced learners of English and some implications for teaching. – Applied Linguistics 24 (2), 223–242. http://dx.doi.org/10.1093/applin/24.2.223

Paribakht, T. Sima, Marjorie Wesche 1997. Vocabulary enhancement activities and reading for meaning in second language vocabulary acquisition. – James Coady, Thomas Huckin (Eds.). Second Language Vocabulary Acquisition: A Rationale for Pedagogy. The Cambridge Applied Linguistics Series. Cambridge: Cambridge University Press, 174–200.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. Opetushallitus. http://www.oph.fi/download/139848_pops_web.pdf (10.3.2013).

Puro, Tarja 1999. Sanastollinen tieto ja suomen kielen oppikirjojen sanasto. – Virittäjä 103 (1), 2–26.

Read, John 2000. Assessing Vocabulary. The Cambridge Applied Linguistics Series. Cambridge: Cambridge University Press.

Read, John 2004. Plumbing the depths: How should the construct of vocabulary knowledge be defined? – Paul Bogaards, Batia Laufer (Eds.). Vocabulary in a Second Language. Selection, Acquisition, and Testing. Philadelphia: John Benjamins PC, 209–227.

Richards, Jack C. 1976. The role of vocabulary teaching. – TESOL Quarterly 10 (1), 77–89. http://dx.doi.org/10.2307/3585941

Schmitt, Norbert 2010. Researching Vocabulary: A Vocabulary Research Manual. Research and Practice in Applied Linguistics. Houndmills: Palgrave Macmillan. http://dx.doi.org/10.1057/9780230293977

Suomi toisena kielenä -kokeen määräykset ja ohjeet. Ylioppilastutkintolautakunta 15.1.2010. http://www.ylioppilastutkinto.fi/maaraykset/A6.pdf (10.3.2013).

Tarnanen, Mirja, Ari Huhta, Kalevi Pohjala 2007. Mitä on osaaminen? Kielitaidon arviointi vastaajana. – Sari Pöyhönen, Minna-Riitta Luukka (Toim.). Kohti tulevaisuuden kielikoulutusta. Kielikoulutuspoliittisen projektin loppuraportti. Jyväskylä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto, 381–412. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/36609/Kohti%20tulevaisuuden%20kielikoulutusta.pdf?sequence=1 (27.2.2013).

Tietoa yleisistä kielitutkinnoista 2013. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Soveltavan kielentutkimuksen keskus. https://www.jyu.fi/hum/laitokset/solki/yki/yleista/tietoakielitutkinnoista/index_html (10.3.2011).

Vermeer, Anne 1992. Exploring the second language learner lexicon. – Ludo Verhoeven, John H. A. L. de Jong (Eds.). The Construct of Language Proficiency: Applications of Psychological Models to Language Assessment. Amsterdam: John Benjamins, 147–162.

Vermeer, Anne 2001. Breadth and depth of vocabulary in relation to L1/L2 acquisition and frequency of input. – Applied Psycholinguistics 22 (2), 217–234. http://dx.doi.org/10.1017/S0142716401002041

Yleisten kielitutkintojen perusteet 2011. Määräys 24/011/2011. Määräykset ja ohjeet 2011: 33. Helsinki: Opetushallitus. http://www.oph.fi/download/138508_yleisten_kielitutkintojen_perusteet_2011.pdf (10.3.2011).

Zimmerman, Cheryl Boyd 1997. Historical trends in second language vocabulary instruction. – James Coady, Thomas Huckin (Eds.). Second Language Vocabulary Acquisition: A Rationale for Pedagogy. Cambridge: Cambridge University Press, 5–19.




DOI: http://dx.doi.org/10.5128/LV23.08

Refbacks

  • There are currently no refbacks.


Copyright (c) 2013 Virpi Masonen

Creative Commons License
This work is licensed under a Creative Commons Attribution-NonCommercial 4.0 International License.

ISSN 1736-9290 (print)
ISSN 2228-3854 (online)
DOI  https://doi.org/10.5128/LV.1736-9290