Akateemisen maahanmuuttajan suomen kielen taidon tarve työssä ja arjessa

Markku Nikulin

Abstract


Suomen kielen aseman heikkenemisestä yliopistolla ja yhteiskunnassa on keskusteltu paljon viime aikoina. Joskus jopa oletetaan, ettei akateemisessa maailmassa enää tarvita suomen kieltä. Tässä artikkelissa tuodaan esiin akateemisten maahanmuuttajien kokemuspohjainen näkökulma suomen kielen tarpeeseen työ-ja arkielämässä. Samalla pyritään osoittamaan kielitaidon kytkös vastaajien hyvinvointiin ja kotoutumisen asteeseen. Tutkimusaineistona on käytetty Turun yliopistossa vuonna 2015 toteutettua kyselyä, joka kartoitti suomen kielen käyttö- ja opetustarvetta sekä kielen osaamisen merkitystä ei-suomenkielisten yliopistolaisten elämässä. Vastaajien enemmistön mukaan Suomessa voi periaatteessa asua ja tulla toimeen myös englanniksi. Suomeksi vastanneista 74 % oli kuitenkin sitä mieltä, että Suomessa ei voi elää hyvin eikä kotoutuminen ole täysimittaisesti mahdollista ilman suomen taitoa. Pääosa vastaajista ja erityisesti henkilökunnan jäsenet toivoivat parempaa kielitaitoa, ja lisäopetusta toivottiin myös ylimmillä kielitaitotasoilla (B2–C2). Suomen kieli vaikuttaakin olevan avaintekijä sekä henkilökohtaisen hyvinvoinnin että kotoutumisen onnistumisen kannalta. Suurimmat esteet oppimiselle ovat sopivien kielikurssien ja ajan puute, mihin ratkaisuna voitaisiin tarjota esimerkiksi henkilökunnalle erikseen räätälöityjä kielikursseja.

Keywords


kielisosiologia; kielipolitiikka; kotoutuminen; toisen kielen oppiminen; akateemiset maahanmuuttajat; suomi

Full Text:

PDF

References


Algan, Yann, Alberto Bisin, Thierry Verdier 2012. Perspectives on cultural integration of immigrants: An introduction. – Yann Algan, Alberto Bisin, Thierry Verdier (Eds.). Cultural Integration of Immigrants in Europe. Studies of Policy Reform. Oxford. https://doi.org/10.1093/acprof:oso/9780199660094.001.0001

Allardt, Erik 1976. Hyvinvoinnin ulottuvuuksia [‘Dimensions of well-being’]. Porvoo: WSOY.

Allardt, Erik 1993. Having, Loving, Being: An Alternative to the Swedish Model of Welfare Research. – Martha Nussbaum, Amartya Sen (Eds.). The Quality of Life. Oxford: Oxford University Press. https://doi.org/10.1093/0198287976.003.0008

Amit, Karin, Shirly Bar-Levit 2014. Immigrants’ sense of belonging to the host country: The role of life satisfaction, language proficiency and religious motives. – Social Indicators Research 124 (3), 947–961. https://doi.org/10.1007/s11205-014-0823-3

Berry, John W. 1997. Immigration, acculutration and adaptation. – Applied Psychology: An International Review 46 (1), 5–68. https://doi.org/10.1111/j.1464-0597.1997.tb01087.x

Bosswick, Wolfgang, Friedrich Heckmann 2006. Integration of migrants: Contribution of local and regional authorities. European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions. http://www.eurofound.europa.eu/publications/htmlfiles/ef0622.htm (18.8.2017).

Bourdieu, Pierre 1984. Distinction. A Social Critique of the Judgement of Taste. Richard Nice (Transl.). Cambridge, MA: Harvard University Press.

Council of Europe n.d. Language Needs. https://www.coe.int/en/web/lang-migrants/language-needs-analysis-of- (14.9.2017).

Halliday, M. A. K. 1978. Language as Social Semiotic: The Social Interpretation of Language and Meaning. London: Arnold.

Holmes, Janet 1998. An Introduction to Sociolinguistics. London/New York: Longman.

Lowie, Wander, Marijn van Dijk, Marijn, Huiping Chan, Marjolijn Verspoor, Marjolijn 2017. Finding the key to successful L2 learning in groups and individuals. – Studies in Second Language Learning and Teaching 7 (1), 127–148. https://doi.org/10.14746/ssllt.2017.7.1.7

Luukka, Minna-Riitta 1992. Akateemista metadiskurssia: Tieteellisten tekstien tekstuaalisia, interpersonaalisia ja kontekstuaalisia piirteitä [‘Academic metadiscource: Textual, interpersonal and contextual features of scientific texts’]. Korkeakoulujen kielikeskuksen julkaisuja 46. Jyväskylä: Korkeakoulujen kielikeskus.

MacIntyre, Peter D., Laszlo Vincze 2017. Positive and negative emotions underlie motivation for L2 learning. – Studies in Second Language Learning and Teaching 7 (1), 61–88. https://doi.org/10.14746/ssllt.2017.7.1.4

Maslow, Abraham 1970 [1954]. Motivation and Personality. Second edition. New York: Harper & Row.

Nieminen, Tarja, Liisa Larja 2.11.2015. Kielitaito. Suomen tai ruotsin kielitaito vähintään keskitasoa kolmella neljästä ulkomaalaistaustaisesta. – Tarja Nieminen, Hanna Sutela, Ulla Hannula 2015. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus 2014. Helsinki: Tilastokeskus. https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/art_2015-11-02_003.html (4.10.2019).

TEM 2013. Osallisena Suomessa -hankkeen arviointiraportti 2013. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö.

OPH 2019. Yleiset kielitutkinnot -sivusto. Opetushallitus. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kieli-ja-kaantajatutkinnot/yleiset-kielitutkinnot-yki (18.9.2019).

Pyykkö, Riitta 2017. Monikielisyys vahvuudeksi. Selvitys Suomen kielivarannon tilasta ja tasosta [‘Multilingualism into a strength. A report of the status and levels of language competences in Finland’]. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:51. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-535-8

Rodin, Lika, Andre Rodin, Susanne Brunke 2017. Language training and well-being for qualified migrants in Sweden. – International Journal of Migration, Health and Social Care 13 (2), 220–233. https://doi.org/10.1108/IJMHSC-11-2014-0043

Savolainen, Panu 25.1.2018. JUFOsta allikkoon? Julkaisufoorumi ja humanistien kansainvälinen julkaiseminen. Blogi: lastuja Suomen historiasta. https://blogit.utu.fi/suomenhistoria/jufosta-allikkoon-julkaisufoorumi-ja-humanistien-kansainvalinen-julkaiseminen/ (20.1.2019).

Seilonen, Marja, Minna Suni, Marita Härmälä, Reeta Neittaamäki 2016. Ammatillisen kielitaidon arviointikokeilu terveydenhuollon alalla [‘Language assessment experiment implemented in the health care’]. – Ari Huhta, Raili Hildén (Toim.). Kielitaidon arviointitutkimus 2000-luvun Suomessa. AFinLA-e. Soveltavan kielitieteen tutkimuksia 9. https://journal.fi/afinla/article/view/60850 (25.6.2019).

Sorjonen, Marja-Leena, Anu Rouhikoski, Heini Lehtonen 2015. Helsinki, kielen indeksisyys ja sosiaaliset identiteetit liikkeessä [‘Indexicality of language and social identities in Helsinki’]. – Marja-Leena Sorjonen, Anu Rouhikoski, Heini Lehtonen (Toim.). Helsingissä puhuttavat suomet. Kielen indeksisyys ja sosiaaliset identiteetit. Helsinki: SKS.

Suni, Minna 2011. Suomi toisena kielenä työelämässä. Esipuhe [‘Institutional perspective on the Finnish as a second language: Preface’]. – Puhe ja kieli 31 (4). https://journal.fi/pk/article/view/4749 (24.6.2019).

Suomen kielen lautakunta 31.12.2004. Suomen kielen asema tieteen kielenä. Kotus. https://www.kotus.fi/ohjeet/suomen_kielen_lautakunnan_suosituksia/kannanotot/suomen_kielen_asema_tieteen_kielena (8.8.2017).

Suomen kielen lautakunta 26.10.2018. Suomi tarvitsee pikaisesti kansallisen kielipoliittisen ohjelman. Kotus. https://www.kotus.fi/ohjeet/suomen_kielen_lautakunnan_suosituksia/kannanotot/suomi_tarvitsee_pikaisesti_kansallisen_kielipoliittisen_ohjelman (24.6.2019)

Suomen kielen lautakunnan vetoomus 9.6.2010. Vetoomus suomen kielen aseman turvaamiseksi tieteen ja korkeimman opetuksen kielenä. Kotus. https://www.kotus.fi/ohjeet/suomen_kielen_lautakunnan_suosituksia/kannanotot/vetoomus_suomen_kielen_aseman_turvaamiseksi_tieteen_ja_korkeimman_opetuksen_kielena (8.8.2017)

Sutela, Hanna, Liisa Larja 2015. Koulutusrakenne. Ulkomaalaistaustaisessa väestössä paljon korkeasti ja paljon matalasti koulutettuja. – Tarja Nieminen, Hanna Sutela, Ulla Hannula 2015. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Helsinki: Tilastokeskus. https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/art_2015-11-02_002.html (25.6.2019)

Tercanlioglu, Leyla 2004. Achievement Goal Theory: A perspective on foreign-language-learners’ motivation. – TESL Canada Journal/ Revue TESL du Canada 21 (2). https://doi.org/10.18806/tesl.v21i2.173

Tervola, Maija 2017. Työelämän näkökulma maahanmuuttajataustaisten lääkärien kielitaitoon [‘Institutional perspective on the language skills of immigrant physicians’]. – Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 54 (3), 196–207. https://doi.org/10.23990/sa.65564

Turun yliopiston vuosikertomus 2015. https://issuu.com/turun_yliopisto/docs/vuosikertomus-2015-www (12.9.2017).

van Avermaet, Piet, Sara Gysen 31.12.2006. Language Learning, Teaching and Assessment and the Integration of Adult Immigrants. The Importance of Needs Analysis. European Council. https://ec.europa.eu/migrant-integration/librarydoc/council-of-europe-language-learning-teaching-and-assessment-and-the-integration-of-adult-immigrants-the-importance-of-needs-analysis (15.8.2017).

Véronique, Daniel 1997. Dialogue et interaction communicative: linguistique et sociologie compréhensive. – Michèle Grossen, Bernard Py. Patiques sociales et médiations symboliques. Bern/Berlin/Frankfrut am M./New York/Paris/Wien: Peter Lang.

YLE 2018 = Markku Sandell. Suomi on myös tieteen kieli – Haluammeko, että suomen kieli kutistuu arkielämän kieleksi, jolla ei voida keskustella tieteen sisällöistä? YLE uutiset 14.3.2018. https://yle.fi/uutiset/3-10103637 (8.12.2018).




DOI: http://dx.doi.org/10.5128/LV29.06

Refbacks

  • There are currently no refbacks.


Copyright (c) 2019 Markku Nikulin

Creative Commons License
This work is licensed under a Creative Commons Attribution-NonCommercial 4.0 International License.

ISSN 1736-9290 (print)
ISSN 2228-3854 (online)
DOI  https://doi.org/10.5128/LV.1736-9290