“Koska ajattelit leikata ittes?” Ruotsin kielen vaikutus kaksikielisten nuorten suomen kieleen Haaparannalla ja Tukholmassa
Abstract
Tutkimuksessa kartoitetaan ruotsin kielen vaikutusta 13–15-vuotiaiden kaksikielisten nuorten suomen kieleen luokkahuoneen ulkopuolella nauhoitetuissa arkikielisissä keskusteluissa Haaparannalla (2014–2017) ja Tukholmassa (2015–2016). Artikkelissa pohditaan ruotsin kielen leksikaalista, semanttista ja morfosyntaktista vaikutusta mahdollisena selityksenä suomen standardipuhekielestä poikkeaviin sanavalintoihin ja kielioppirakenteisiin. Tutkimus on sekä kvalitatiivinen että kontrastiivinen. Tutkimustulokset osoittavat, että ruotsin kielen vaikutus näkyy enimmäkseen kaksikielisten nuorten suomen sanastossa. Koodinvaihdon ja lainaamisen ohella puhujat kääntävät ruotsinkielisiä idiomaattisia ilmauksia suomen kieleen. Myös suomen sanojen semanttisen kentän laajeneminen voi olla merkki ruotsin kielen vaikutuksesta. Osaa poikkeavista ilmauksista voi pitää puhekielen normaalivariaationa ja murrekielisinä ilmauksina, osaa taas standardikielen normista poikkeavina muotoina, joita ei voi selittää ruotsin kielen avulla. Kaksikielisten puhujien suomen kielessä esiintyy vain vähän esimerkkejä ruotsin morfosyntaktisesta vaikutuksesta. Puhujat pitävät erillään ruotsin ja suomen sanojen ääntämisen, eikä ruotsin kielen fonologista vaikutusta suomen kieleen ole juuri havaittavissa.
***
Linguistic influence of Swedish on Finnish in informal conversations among bilingual adolescents in Haparanda and in Stockholm
The focus of this paper is on Swedish influence on bilingual adolescents’ Finnish in informal group and pair conversations in Haparanda and Stockholm. The theoretical framework is found in the field of language contact research, especially earlier cross-linguistic influence studies. The primary data was video- and audio-recorded in 2014–2017 from bilingual adolescents at three junior high schools in Haparanda and the secondary data was collected in 2015–2016 at two Swedish-Finnish junior high schools in Stockholm. All the recordings were made outside lesson times. The analysis of the collected conversation data is qualitative and contrastive.
Keywords
Full Text:
PDFReferences
Abrahamsson, Niclas 2009. Andraspråksinlärning. Lund: Studentlitteratur.
Alantie, Sonja, Anna-Maija Korpijaakko-Huuhka, Leena Rantala 2017. Englannin kielen vaikutuksia kuusivuotiaiden suomea ja englantia omaksuvien lasten sammakkotarinoissa [’Impact of English on the six-year old children’]. – Puhe ja kieli 37 (1), 23–42.
Andersson, Paula, Raija Kangassalo 2003. Suomi ja meänkieli Ruotsissa [’Finnish and Meänkieli in Sweden’]. – Hannele Jönsson-Korhola, Anna-Riitta Lindgren (Toim.), Monena suomi maailmalla. Suomalaisperäisiä kielivähemmistöjä. Tietolipas 190. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden Seura, 30–163.
Antoniou, Mark, Catherine T. Best, Michael D. Tyler, Christian Kroos 2011. Inter-Language interference in VOT production by L2-dominant bilinguals: Assymetries in phonetic code-switching. – Journal of Phonetics 39 (4), 558–570. https://doi.org/10.1016/j.wocn.2011.03.001
Arkkila, Eva, Sini Smolander, Marja Laasonen 2013. Monikielisyys ja kielellinen erityisvaikeus [’Multilingualism and linguistic disadvantage’]. – Duodecim 129, 200–207.
Cook, Vivian (Toim.) 2003. Effects of the Second Language on the First. Clevedon: Multilingual Matters.
Dixon, L. Quentin, Shuang Wu, Ahlam Daraghmeh 2012. Profiles in bilingualism: Factors influencing kindergartners’ language proficiency. – Early Childhood Education Journal 40 (1), 25–34. https://doi.org/10.1007/s10643-011-0491-8
Gardner-Chloros, Penelope 2009. Code-Switching. Cambridge: Cambridge University Press. https://doi.org/10.1017/CBO9780511609787
Gynne, Annaliina 2016. Languaging and Social Positioning in Multilingual School Practices:
Studies of Sweden Finnish Middle School Years. Mälardalen Studies in Educational Sciences 26. Västerås: Mälardalens högskola. http://mdh.diva-portal.org/smash/get/diva2:934654/FULLTEXT02.pdf (22.9.2018).
Halmari, Helena 1997. Government and Code-Switching. Explaining American Finnish. Studies in Bilingualism 12. Amsterdam: John Benjamins. https://doi.org/10.1075/sibil.12
Henricson, Sofie 2013. Svenska i finsk miljö. Interaktion, grammatik och flerspråkighet i samtal på svenska språköar i Finland [’Swedish in Finnish surroundings: Interaction, grammar and language contact in conversations within Swedish speech islands in Finland’]. Helsingfors: Helsingfors universitet, finska, finskugriska och nordiska institutionen. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9167-4
Håkansson, Gisela, Anna Flyman-Mattson 2010. Bedömning av svenska som andraspråk [‘Assessment of Swedish as a second language’]. Lund: Studentlitteratur.
Janulf, Pirjo 1998. Kommer finskan i Sverige att fortleva? En studie av språkkunskaper och språkanvändning hos andragenerationens sverigefinnar i Botkyrka och hos finlandssvenskar i Åbo [‘Will Finnish in Sweden survive?’]. Acta Universitatis Stockholmiensis. Studia Fennica Stockholmiensia 7. Stockholm: Almqvist & Wiksell International.
Johansson, Henning 1997. Ska barnen verkligen utsättas för nordsamiska och meänkieli i skolan också? Om trespråkighet, urbefolkningar och kulturövergrepp [‘Are the children really to be exposed to North Sami and Meänkieli in school, too? On trilingualism, indigenous peoples and cultural oppression’]. – Eva Westergren, Hans Åhl (Red.), Mer än ett språk. Tukholma: Nordstedts förlag, 41–55.
Juurakko, Taina 1996. Prepositioner i finskspråkiga gymnasisters inlärarsvenska. Studia Philologica Jyväskyläensia 40. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Kaivapalu, Annekatrin 2005. Lähdekieli kielenoppimisen apuna [‘Contribution L1 to Foreign Language Acquisition’]. Jyväskylä Studies in Humanities 44. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Kolu, Jaana, Mikko Kuronen 2015. Vokalerna /y/ och /a/ vid kodväxling hos Haparandaungdomar. – Mona Forsskåhl, Marja Kivilehto, Johanna Koivisto, Pasi Metsä (Red.), Svenskan i Finland 15. Tampere: Tampere University Press, 156–172.
Kolu, Jaana 2016a. Kodväxling i tvåspråkiga ungdomssamtal i Haparanda och i Helsingfors: Matrisspråk, morfosyntaktisk integrering och anpassningsstrategier. – Anna W. Gustafsson, Lisa Holm, Katariina Lundin, Henrik Rahm, Mechtild Tronnier (Red.), Svenskans beskrivning 34. Centre for Languages and Literature. Lundastudier i nordisk språkvetenskap Serie A 74. Lund: Lunds universitet, 299–312. http://konferens.ht.lu.se/svebe34/konferensvolym (22.9.2018).
Kolu, Jaana 2016b. Onko suomen ja ruotsin koodinvaihdolla kielioppia? Substantiivien ja verbien taivutus Haaparannan, Tukholman ja Helsingin kaksikielisissä keskusteluissa [’Is there grammar in code-switching between Finnish and Swedish? Nouns and verbs in Finnish/Swedish code-switching’]. – Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 26, 182–221. http://dx.doi.org/10.5128/LV26.06
Kolu, Jaana 2017a. “Määhän aina niinku sekotan typ engelska svenska och finska”. Diskurspartiklar som interaktionell och grammatisk resurs i tvåspråkiga ungdomssamtal i Haparanda, Stockholm och Helsingfors. – Emma Sköldberg, Maia Andréasson, Henrietta Adamsson Eryd, Filippa Lindahl, Sven Lindström, Julia Prentice, Malin Sandberg (Red.), Svenskans beskrivning 35. Göteborg: Göteborgs universitet, 107–119. http://hdl.handle.net/2077/52211
Kolu, Jaana 2017b. “Me ollaan mukana tässä experimentissä”: Lingvistiska resurser och språkpraktiker i tvåspråkiga ungdomssamtal i Haparanda, Stockholm och Helsingfors. Jyväskylä Studies in Humanities 317. Jyväskylä: Jyväskylä universitet. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7076-5
Kolu, Jaana 2017c. “just de niillä oli sovmorgon” Kulturella och pragmatiska aspekter på kodväxling i tvåspråkiga ungdomssamtal i Haparanda, Stockholm och Helsingfors. – Språk och stil NF 27, 129–158.
Kolu, Jaana 2018a. Translanguaging as a multilingual practice: The negotioation of meaning in bilingual adolescents’ conversations in Haparanda and Helsinki. – Arne Ziegler (Red.), Jugendsprachen. Aktuelle Perspektiven internationaler Forschung. Youth Languages. Current Perspectives of International Research. De Gruyter.
Kolu, Jaana 2018b. Se on aika kräsen – mikä on kräsen? Metaspråk som uttryck för tvåspråkig språkkänsla i ungdomssamtal i Haparanda, Stockholm och Helsingfors. – Beatrice Silén, Anne Huhtala, Hanna Lehti-Eklund, Jenny Stenberg-Sirén, Väinö Syrjälä (Red.), Svenskan i Finland 17. Helsinki: Nordica Helsingiensia. http://hdl.handle.net/10138/238351
Koponen, Eino 2014. Om svenskans inverkan på finskan. – Språkbruk 3, 18–23.
Korpilahti, Pirjo 2010. Kaksikielisyys ja kielihäiriöt. – P. Korpilahti, O. Aaltonen, M. Laine (Toim.), Kieli ja aivot. Turku: Turun yliopisto, 146–151.
Kuparinen, Olli 2018. Infinitiivien variaatio ja muutos Helsingissä [‘Variation and change in the use of infinitives in Helsinki Finnish’]. – Virittäjä 122 (1), 29–51. https://doi.org/10.23982/vir.65310
Lado, Robert 1957. Linguistics Across Cultures: Applied Linguistics for Language Teachers. Ann Arbor, MI: University of Michigan.
Lag (2009:724) om nationella minoriteter och minoritetsspråk. http://www.riksdagen.se/sv/dokument-lagar/dokument/svensk-forfattningssamling/lag-2009724-om-nationella-minoriteter-och_sfs-2009-724 (22.9.2018).
Lainio, Jarmo 1996. Finskans ställning i Sverige och dess betydelse för sverigefinnarna. − Jarmo Lainio (Red.), Finnarnas historia i Sverige 3. Tiden efter 1945. Helsingfors, Stockholm: Finska historia samfundet, Nordiska museet, 255–310.
Lainio, Jarmo 2009. Från finskt i Sverige till sverigefinnar och sverigefinska. – Torsten Hallberg (Red.), Nöd och lust. Sverige och Finland i samtid och i framtid. Föreningen Nordens årsbok. Stockholm: Föreningen Norden.
Lewis, Gwyn, Bryn Jones, Colin Baker 2012. Translanguaging: Origins and development from school to street and beyond. – Educational Research and Evaluation: An International Journal on Theory and Practice 18 (7), 641–654. https://doi.org/10.1080/13803611.2012.718488
Lyytikäinen, Erkki, Jorma Rekunen, Jaakko Yli-Paavola (Toim.) 2013. Suomen murrekirja. Helsinki: Gaudeamus.
Mantila, Harri 1992. Ei tääläkhän senthän jokhaishen sanhan hootakhan panna: jälkitavujen vokaalienvälisen h:n variaatio peräpohjalaisissa murteissa [’Variations in intervocalic h in non-initial syllables in the dialects of Peräpohjola’]. SKS:n toimitukset 572. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Marian, Viorica, Margarita Kaushanskaya 2007. Crosslinguistic transfer and borrowing in bilinguals. – Applied Psycholinguistics 28 (2), 369–390. https://doi.org/10.1017/S014271640707018X
Martin-Rhee, Michelle M., Ellen Bialystok 2008. The development of two types of inhibitory control in monolingual and bilingual children. – Bilingualism: Language and Cognition 11 (1), 81–93. https://doi.org/10.1017/S1366728907003227
Melin-Köpilä, Christina 1996. Om normer och normkonflikter i finlandssvenskan. Språkliga studier med utgångspunkt i nutida elevtexter [’On norms and conflicts of norms in Finland Swedish: Linguistic studies based on present-day student texts’]. Uppsala: Acta Universitatis Upsaliensis.
Määttä, Tuija 2010. “Menen seuraavaan kursiin”: Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden illatiivin ja allatiivin käytöstä kirjallisessa tuotannossa [’I'll go into the next course: Corpus-based study of the Swedish speaking learners' usage of the illative and allative cases in text production’]. – Pille Eslon, Katre Õim (Toim.), Korpusuuring ja meetodid. Tallinna Ülikooli eesti keele ja kultuuri instituudi toimetised 12. Tallinn: TLÜ Kirjastus, 101–126.
Määttä, Tuija 2011. Ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä [’Swedish speaking learners' usage of the Finnish local cases.]. – Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 21, 154–184. http://dx.doi.org/10.5128/LV21.07
Määttä, Tuija 2013. Paikallissijaisten saneiden funktiot ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden teksteissä [’The functions of the local cases in texts written by Swedish-speaking beginners-level learners of Finnish’]. – Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 23, 339–372. http://dx.doi.org/10.5128/LV23.10
Nicoladis, Elena, Alyssa Rose, Cassandra Foursha-Stevenson 2010. Thinking for speaking and cross-linguistic transfer in preschool bilingual children. – International Journal of Bilingualism 13 (3), 345–370. https://doi.org/10.1080/13670050903243043
Nolte, Britta 2011. Finglish: In between two Languages, Language Debates, and Classification Norms. Web Reports 71. Turku: Institute of Migration. http://www.migrationinstitute.fi/files/pdf/webreport/webreport_071.pdf (22.9.2018).
Pajunen, Anneli 2010. Sanojen synteettisyys suomen kielessä [’Word syntheticity in Finnish’]. – Virittäjä 114 (4), 481–501.
Paradis, Johanne 2010. Bilingual children’s acquisition of English verb morphology: Effects of language exposure, structure complexity and task type. – Language Learning 60 (3), 651–680. https://doi.org/10.1111/j.1467-9922.2010.00567.x
Park, Hyen-Soon 2013. Kodväxling som grammatiskt fenomen: exemplet svenska-koreanska [’Code switching as a grammatical phenomenon: the example of Swedish-Korean’]. – Kenneth Hyltenstam, Inger Lindberg (Red.), Svenska som andraspråk – i forskning, undervisning och samhälle. Lund: Studentlitteratur, 281–309.
Romaine, Suzanne 1995. Bilingualism. 2. ed. Oxford: Basil Blackwell.
Ruotsinsuomalainen kielilautakunta 2001. Ruotsinsuomalaisten nuorten puhekielen sanastoa [’Swedish-Finnish young people's colloquial vocabulary’]. Ruotsinsuomalaisen kielilautakunnan julkaisuja 7. Tukholma: Ruotsinsuomalainen kielilautakunta.
Sisuradio. 13.7.2015. Sori mä oon Ruotsista! Osa 1: Ruotsinsuomi vastaan Suomen suomi. Toim. Ramin Farzin, Mikko Mäkitalo. http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=185&artikel=5578439 (22.9.2018).
Språklag 2009:600. http://www.notisum.se/rnp/sls/lag/20090600.htm (6.3.2016).
Statistiska centralbyrån. http://www.scb.se/hitta-statistik/statistik-efter-amne/befolkning/befolkningens-sammansattning/befolkningsstatistik/ (22.9.2018).
Tuomela, Veli 2001. Tvåspråkig utveckling i skolåldern. En jämförelse av sverigefinska elever i tre undervisningsmodeller. Centrum för tvåspråkighetsforskning, Stockholms universitet. Stockholm: Akademitryck AB.
Vaattovaara, Johanna 2009. Meän tapa puhua: Torniojokilaakso pellolaisnuorten subjektiivisena paikkana ja murrealueena [’Our way of talking: the Tornio Valley as a perceptual space and dialect area’]. SKS:n toimituksia 1224. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
VISK = Hakulinen, Auli, Maria Vilkuna, Riitta Korhonen, Vesa Koivisto, Tarja Riitta Heinonen, Irja Alho 2008. Ison suomen kieliopin verkkoversio [‘Comprehensive grammar of Finnish’]. http://scripta.kotus.fi/visk (26.2.2018).
DOI: http://dx.doi.org/10.5128/LV28.05
Refbacks
- There are currently no refbacks.
Copyright (c) 2018 Jaana Kolu
This work is licensed under a Creative Commons Attribution-NonCommercial 4.0 International License.
ISSN 1736-9290 (print)
ISSN 2228-3854 (online)
DOI https://doi.org/10.5128/LV.1736-9290