Se-pronomini muodollisena subjektina suomenoppijoiden teksteissä

Hanna Jokela

Abstract


Artikkelissa tarkastellaan suomea vieraan kielenä opiskelevien teksteissä esiintyviä muodollisia subjekteja. Huomioni kohteena ovat sellaiset suomen kielen lauseet, joiden rakenteessa luonnostaan ei ole subjektia tai joissa on epätyypillinen subjekti mutta joihin oppija on lisännyt subjektin paikalle se-pronominin muodolliseksi subjektiksi. Muodollinen se-subjekti, eräänlainen lisäsubjekti, ei kuitenkaan näihin lauseisiin kuuluisi. Suomen kielessä luonnostaan subjektittomia ovat esimerkiksi erilaiset tilaa ja olosuhteita kuvaavat lauseet ja epäprototyyppisiä subjektitäydennyksiä ovat esimerkiksi infinitiivi- ja lausesubjektit. Tavoitteenani on luoda yleiskuva oppijoiden muodollisen se-subjektin käytöstä, joka ansaitsee huomiota sekä suomen syntaksin että oppijankielen näkökulmasta. Tutkimukseni aineisto on kerätty kansainvälisestä oppijankielen korpuksesta. Muodollisen subjektin lauseista suurin osa on B1–B2-kielitaitotasolla (CEFR) olevien oppijoiden teksteistä, ja aineiston oppijoista suurimman osan äidinkieli on jokin indoeurooppalainen kieli. Aineistossani lisäsubjekteja löytyy etenkin skandinaavisia, germaanisia ja slaavilaisia kieliä äidinkielenään puhuvien teksteistä. Muodolliset subjektit ovat tuttuja monien oppijoiden äidinkielissä, ja suomen kielessä taas on lukuisia erityyppisiä subjektittomia rakenteita. Aiempien havaintojeni ja aineistoni perusteella suomenoppijat voivat lisätä muodollisen subjektin se sellaisissa tapauksissa, joissa lause ei rakenteensa vuoksi saa prototyyppistä subjektia, joka on nominatiivimuotoinen ja sijaitsee predikaatin edellä. Tällöin monikasvoinen ja tuttu se-pronomini voi saada semanttisesti tyhjän subjektielementin tehtävän.

Suomenoppijoiden tuottamat lisäsubjektilliset lauseet kuuluvat seuraaviin suomen kielen lauseryhmiin: subjektittomiin tai e-subjektillisiin erikoislausetyyppeihin ja lauseisiin, joissa subjektitäydennyksenä on infinitiivi tai sivulause. Joissakin konteksteissa muodollisia lisäsubjekteja esiintyy monilla taitotasoilla, kun taas toiset liittyvät selvemmin tiettyyn taitovaiheeseen. Etenkin säätilan ilmauksissa on eniten opintojensa alkupuolella olevien opiskelijoiden lauseita, kun taas lause- ja infinitiivisubjektillisia virkkeitä rakentavat tyypillisesti jo opinnoissaan pidemmällä olevat.

***

Formal subject se from a Finnish learner’s viewpoint 

This article focuses on formal subjects in Finnish as a foreign language learners’ texts. My aim is to study sentences, which in Finnish are subjectless, or have a non-typical subject. Prototypical subject in Finnish is in nominative, agrees with the predicate, and is in preverbal position. In Finnish, however, there are plenty of subjectless constructions and clause types, for example different expressions of weather and state. In Finnish, formal subjects are not part of these constructions. There are also non-typical subjects, such as clausal and infinitival subjects, or partitive subjects in existential clauses. Unlike in many Indoeuropean languages, in standard Finnish, there are no formal subjects (also known as expletives), which are non-referential, “sematically empty”, and formally fulfil the role of subject.

Based on my earlier teaching experiences and this study, learners of Finnish tend to add a formal subject, an additional and unnecessary subject, in clauses which in Finnish actually are naturally subjectless, or have a subject which is not a prototypical nominative subject. Multifunctional, diverse and familiar pronoun se is applied by learners in case they have decided to add an additional subject argument.

My data comes from International Corpus of Learner Finnish (ICLFI). Majority, 61 %, of formal subject clauses in my data are produced by learners on language skill level B1 or B2. My aim is to provide an overview on additional formal se-subject in learners’ written Finnish. Formal subjects are known in many language, whereas in Finnish there is a variety of subjectless constructions. This phenomen is interesting from a point of view of Finnish syntax, and learners’ language.


Keywords


ekspletiivi; infinitiivisubjekti; lausesubjekti; oppijankieli; subjekti; subjektittomuus; suomen kieli; expletive; infinitival subject; L2; subjectless; syntax; Finnish

Full Text:

PDF

References


CEFR = Common European Framework for Languages: Learning, Teaching, Assessment. Cambridge: Cambridge University Press, 2006.

Croft, William 2001. Radical Construction Grammar: Syntactic Theory in Typological Perpective. Oxford: Oxford University Press. https://doi.org/10.1093/acprof:oso/9780198299554.001.0001

Eriksen, Pål K., Seppo Kittilä, Leena Kolehmainen 2015. The world is raining: Meteorological predicates and their subjects in a typological perspective. – Marja-Liisa Helasvuo, Tuomas Huumo (Eds.), Cognitive and Interactional Perspectives on Non-Canonical Subjects. Constructional Approaches to Language. Amsterdam: John Benjamins, 205–228.

Hakanen, Aimo 1972. Normaalilause ja eksistentiaalilause [‘Normal sentence and existential sentence’]. – Sananjalka 14, 36–76.

Hakulinen, Auli 1975. Suomen sitä: pragmatiikan heijastuma syntaksissa [‘The syntax and pragmatics of Finnish sitä’]. – Sananjalka 17, 25–41.

Helasvuo, Marja-Liisa, Marjut Johansson 2008. Construing reference in context: Non-specific refernce forms in Finnish and French discussion groups. – Maria de los Ángeles Gómez González, J. Lachlan Mackenzie, Elsa M. González Álvarez, Elsa M. (Eds.), Current Trends in Contrastive Linguistics. Functional and Cognitive Perspectives. Studies in Functional and Structural Linguistics 60. Amsterdam: John Benjamins Publishing Company, 27–57.

Helasvuo, Marja-Liisa, Lea Laitinen 2006. Person in Finnish: Paradigmatic and syntactic perspectives. – Marja-Liisa Helasvuo, Lyle Campbell (Eds.), Grammar from the Human Perspective: Case, Space, and Person in Finnish. Current Issues in Linguistic Theory. Amsterdam: John Benjamins Publishing Company, 173–208. http://doi.org/10.1075/cilt.277

Helasvuo, Marja-Liisa, Tuomas Huumo 2010. Mikä subjekti on? [‘On the subject of subject in Finnish’] – Virittäjä 114, 165–195.

Holmberg, Anders, Urpo Nikanne 2002. Expletives, subjects and topics in Finnish. – Peter Svenonius (Ed.), Subjects, Expletives, and the EPP. Oxford Studies in the Compartive Syntax. Oxford: OUP, 71–105.

ICLFI = International Corpus of Learner Finnish. Kansainvälinen oppijansuomen korpus. Kielipankki. http://urn.fi/urn:nbn:fi:lb-20140730163

Ivaska, Ilmari 2013. Lausetyyppien sekoittuminen edistyneessä oppijansuomessa: Näkökulmana eksistentiaalilause [‘Clause type confusion in advanced learner Finnish: existential sentence as our perspective’]. – Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 21, 65–85. https://doi.org/10.5128/LV21.03

Ivaska, Ilmari 2014. Mahdollisuuden ilmaiseminen S1-suomea ja edistynyttä S2-suomea erottavana piirteenä [‘Expressions of possibility as a distinguishing feature between L1-Finnish and advanced L2-Finnish’]. – Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 24, 47–78. https://doi.org/10.5128/LV24.02

Ivaska, Ilmari 2015. Edistyneen oppijansuomen konstruktiopiirteitä korpusvetoisesti: avainrakenneanalyysi [‘Corpus-driven Approach towards Constructional Features of Advanced Learner Finnish: Key Structure Analysis’]. Turun yliopiston julkaisuja C 409. Turku: Turun yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6204-4

Jantunen, Jarmo Harri 2011. Kansainvälinen oppijansuomen korpus (ICLFI): typologia, taustamuuttujat ja annotointi [‘International corpus of learner Finnish (ICLFI): typology, variables and annotation’]. – Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 21, 86–105. https://doi.org/10.5128/LV21.04

Jantunen, Jarmo Harri 2015. Oppimiskontekstin vaikutus oppijanpragmatiikkaan: astemääritteet leksikaalisina nallekarhuina [‘Learning context and its effect on learner pragmatics: degree modifiers as lexical teddy bears’]. – Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 25, 105–136. https://doi.org/10.5128/LV25.05

Kajander, Mikko 2013. Suomen eksistentiaalilause toisen kielen oppimisen polulla [‘Paths of learning Finnish existential sentences’]. Jyväskylä Studies in Humanities 220. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-5530-4

Kolehmainen, Leena 2010. Sääverbien syntaksia ja semantiikkaa [‘The syntax and semantics of meteorological verbs’]. – Virittäjä 114, 5–38.

Laine, Jenni 2013. Onko suomen kieli helppo vai helppoa? Suomenoppijoiden predikatiivit kopulalauseessa. Pro gradu -tutkielma. Turku: Turun yliopisto.

Laitinen, Lea 1995. Nollapersoona [‘ The zero person’]. – Virittäjä 99, 337–358.

Löflund, Juhani 1998. Suomen kirjoitetun yleiskielen passiivi [‘The passive in standard written Finnish’]. Turku: Åbo Akademis förlag.

Seilonen, Marja 1995. Suomen subjektittomien lauseiden vastineita unkarissa. –Hungarologische Beiträge 3, 151–165.

Seilonen, Marja 2013. Epäsuora henkilöön viittaaminen oppijansuomessa [‘Indirect references in Finnish learner language’]. Jyväskylä Studies in Humanities 197. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-5025-5

Shore, Susanna 2008. Lauseiden tekstuaalisesta jäsennyksestä [‘The textual organisation of clauses’]. – Virittäjä 112, 24–65.

Siitonen, Kirsti 2012. Nollapersoonalauseet edistyneen suomenoppijan käytössä ja tulkittavina [‘Zero person -sentences and advanced students of Finnish’]. – Sananjalka 42, 157–166.

Siitonen, Kirsti, Maisa Martin 2012. Suomen kielen U-verbit taitotason indikaattorina [‘U-system verbs as indicators of proficiency level’]. – Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 22, 369–406. https://doi.org/10.5128/LV22.13

Suomen mestari 1 = Gehring, Sonja, Sanni Heinzmann 2012. Suomen kielen oppikirja aikuisille. Helsinki: Finn Lectura.

Suomen mestari 2 = Gehring, Sonja, Sanni Heinzmann 2013. Suomen kielen oppikirja aikuisille. Helsinki: Finn Lectura.

Svenonius, Peter 2002. Introduction. – Peter Svenonius (Ed.), Subjects, Expletives, and the EPP. Oxford Studies in the Compartive Syntax. Oxford: OUP, 3–29.

Tarvainen, Kalevi 1985. Kielioppia kontrastiivisesti: Suomesta saksaksi. Saksan kielen laitoksen julkaisuja 4. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Tenhonen-Lightfoot, Erja 1992. Aspekte der Andere am Beispiel von finnischen und deutschen Bankdienstleistungs- und Telekommunikationsprospekten. Julkaisematon lisensiaatintutkielma. Vaasan yliopisto.

Varga, Judit 2017. Henkilökohtaisessa sähköpostikeskustelussa saatu informaatio 14.8. [‘Email’].

Vilkuna, Maria 1996. Suomen lauseopin perusteet [‘Fundamentals of Finnish Syntax’]. Edita: Helsinki.

VISK = Hakulinen, Auli, Maria Vilkuna, Riitta Korhonen, Vesa Koivisto, Tarja Riitta Heinonen, Irja Alho 2008. Iso suomen kielioppi [‘Grammar of Finnish’]. Verkkoversio. SKS:n toimituksia 950. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. http://scripta.kotus.fi/visk (1.6.2017).

White Leila, 2010. Suomen kielioppia ulkomaalaisille [‘Finnish Language For Foreigners’]. 8. painos. Helsinki: Finn Lectura.




DOI: http://dx.doi.org/10.5128/LV27.03

Refbacks

  • There are currently no refbacks.


Copyright (c) 2017 Hanna Jokela

Creative Commons License
This work is licensed under a Creative Commons Attribution-NonCommercial 4.0 International License.

ISSN 1736-9290 (print)
ISSN 2228-3854 (online)
DOI  https://doi.org/10.5128/LV.1736-9290