Itämerensuomalaisten kielten keskinäistä ymmärrettävyyttä mittaavan kokeen suunnittelu, toteutus ja uutuusarvot

Aleksi Palokangas

Abstract


https://doi.org/10.5128/LV34.04

Itämerensuomalaisten kielten keskinäisen ymmärrettävyyden tutkimus on osoittanut, että kielten äidinkieliset puhujat luottavat itämerensuomalaisten kielten samankaltaisuuteen pyrkiessään ymmärtämään sukukieltä. Tämä artikkeli käsittelee tutkimusta, joka tuo uusia näkökulmia aiheen tarkasteluun ja paneutuu eritoten aineiston keräämiseksi suunniteltuun kielikokeeseen. Se täydentää tutkimusaiheen aikaisempia menetelmiä, ja kokeen tavoitteet, suunnittelu, ominaisuudet ja kulku kuvataan tarkoin. Valotan koetekstin laadintaa ja koesanojen valintaa sekä esittelen järjestelmäni vastausten pisteyttämiseksi. Kuvaan pilottikokeiden kulun ja esittelen niiden tulokset. Tuloksista voidaan havaita, että koe soveltuu tutkimuskysymyksiini vastaamiseen. Koetulokset myös erosivat odotetusti, sillä eri taustamuuttujat, kuten kielitaito, ennakoivat erilaisia koetuloksia. Näitä havaintoja voidaan pitää merkkeinä siitä, että koe on saavuttanut sille asetetut tavoitteet.

"Planning and novelty values of a test measuring mutual intelligibility of Baltic Finnic languages"

Mutual intelligibility of Baltic Finnic languages can be measured and observed in multiple ways. This article describes the development of a new kind of language test designed for informants whose mother tongue is Finnish or Estonian. The participating Finns’ language proficiency level in Estonian was 0, A or B, and Estonians’ level in Finnish was 0, A or B. Compared to previous test types, ways to measure mutual intelligibility, and measuring differences between cognates this test offers new features. The process of test word selection, test design, and scoring method are described phase by phase.

The selection of cognates was conducted with meticulous care, as the test aimed to provide diverse data for analysis. One of the most important purposes of the test was to observe and analyse how these two groups of people understood cognates from each other’s language in different contexts. First, the cognates were translated one at a time, then as a part of sentences, and ultimately as a part of short text. Additionally, informants translated Vepsian and Livonian languages.

Another objective in developing this test was to collect data for analysing whether Finns’ language skills in Estonian aided their understanding of Livonian and whether Estonians’ language skills in Finnish helped them to understand Vepsian. Hence, the informants not only translated cognates shared by all these languages but also those with specific etymological connections. For instance, they considered cognates like ‘parta’ and ‘bard’ (both meaning ‘beard’) – which have a common etymology only in Finnish and Vepsian – as well as ‘habe’ and ‘abbõnd’ (also meaning ‘beard’) – which share a common etymology exclusively between Estonian and Livonian.

Furthermore, this type of test provides an opportunity to analyse how symmetric or asymmetric the level of understanding between Finnish and Estonian is. Therefore, the cognates in the test include morphologically rich word forms. The piloting of the test and its results have also been described in this article, alongside the development process of the test’s scoring system. The test’s scoring method is thoroughly explained, as it is nuanced rather than binary. The pilot’s results substantiate that the development, structure and scoring method of the test were successful. The test fulfills its purpose and objectives as it is capable of highlighting differences among informants with varying backgrounds, such as different mother tongues and language proficiency levels.


Keywords


understanding of a second language; mutual intelligibility; language test; receptive multilingualism; Finnish; Estonian; Vepsian; Livonian; sukukielen ymmärtäminen; kielikoe; reseptiivinen monikielisyys

Full Text:

PDF

References


Alekseeva, Irma 2016. Vienankarjalan ymmärtäminen suomen kielen pohjalta. Maisterintutkielma. Jyväskylän yliopiston kielten laitos.

van Bezooijen, Reneé, Charlotte Gooskens 2007. Interlingual text comprehension: Linguistic and extralinguistic determinants. – Jan D. ten Thije, Ludger Zeevaert (eds.). Receptive Multilingualism: Linguistic Analyses, Language Policies and Didactic Concepts. Hamburg Studies on Multilingualism 6. Amsterdam–Philadelphia: John Benjamins Publishing Company, 249–264. https://doi.org/10.1075/hsm.6.17bez

Bolotova, Natalia, Nikolay Rakin 2007. Lähtökielenä sukukieli ja venäjä: Venäjän suomalais-ugrilaisten kielten puhujien kokemuksia suomen ja unkarin oppimisesta. – Pirkko Muikku-Werner, Ossi Kokko, Hannu Remes (toim.). VIRSU III: Suomalais-ugrilaisia kohdekieliä ja kontakteja. Studies in Languages 42. Joensuu: Joensuun yliopisto.

Borin, Lars 2013. Introduction: The why and how measuring linguistic differences. – Lars Borin, Anju Saxena (eds.). Approaches to Measuring Linguistic Differences. Trends in Linguistics. Studies and Monographs 265. Berlin: Walter de Gruyter, 1–28. https://doi.org/10.1515/9783110305258

Grünthal, Riho 2015. Livonian at the crossroads of language contacts. – Santeri Junttila (ed.). Contacts Between the Baltic and Finnic Languages. Uralica Helsingiensia 7. Helsinki: Helsingin yliopisto, 12–67.

Heeringa, Wilbert, Jelena Golubovic, Charlotte Gooskens, Anja Schüppert, Femke Swarte, Stefanie Voigt 2014. Lexical and orthographic distances between Germanic, Romance and Slavic languages and their relationship to geographic distance. – Charlotte Gooskens, Reneé van Bezooijen (eds.). Phonetics in Europe: Perception and Production. Frankfurt am Main, etc.: Peter Lang, 99–137.

Heikkinen, Vesa, Outi Lehtinen, Mikko Lounela 2001. Kuvia kirjoitetusta suomesta. –

Kielikello 34. https://www.kielikello.fi/-/kuvia-kirjoitetusta-suomesta (6.9.2023).

Hirsjärvi, Sirkka, Helena Hurme 2022. Tutkimushaastattelu: Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Gaudeamus.

Härmävaara, Hanna-Ilona 2022. Building the Bridge in Interaction: Receptive Multilingualism Among Finnish and Estonian Speakers. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7921-0 (27.7.2023).

Härmävaara, Hanna-Ilona, Charlotte Gooskens 2019. Mutual intelligibility of Finnish and Estonian vocabulary. – Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 29, 13−56. https://doi.org/10.5128/LV29.01

Kaivapalu, Annekatrin 2004. Kui sarnane on sarnane? Eesti ja soome mitmusevormide psühholingvistilisest reaalsusest. – Helena Sulkala, Heli Laanekask (toim.). VIRSU II: Suomi ja viro kohdekielinä. Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 15. Oulun yliopiston suomen ja saamen kielen ja logopedian laitoksen julkaisuja 24. Oulu: Oulun Ylipisto, 62−71.

Kaivapalu, Annekatrin 2005. Lähdekieli kielenoppimisen apuna. Jyväskylä Studies in Humanities 44. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Kaivapalu, Annekatrin 2009. Vironkielisen suomenoppijan äidinkieli – ongelma haaste vai voimavara? – Virittäjä 103, 382–401.

Kaivapalu, Annekatrin 2013. Kielten järjestelmien vertailusta kieltenvälisen vaikutuksen tutkimukseen. – Leena Kolehmainen, Matti Miestamo, Taru Nordlund (toim.). Kielten vertailun metodiikka. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1387. Helsinki: SKS, 293–323.

Kaivapalu, Annekatrin 2015. Eesti ja soome keele vastastikune mõistmine üksiksõna- ja tekstitasandil: lingvistilised tegurid, mõistmisprotsess ja sümmeetria. – Eesti rakenduslingvistika ühingu aastaraamat 11, 55–74. https://doi.org/10.5128/ERYa11.04

Kaivapalu, Annekatrin, Pille Eslon 2011. Onko lähisukukielen vaikutus suomen ja viron omaksumiseen symmetristä? Korpuspohjaisen tutkimuksen tuloksia ja haasteita. – Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 21, 132–153. https://doi.org/10.5128/LV21.06

Kaivapalu, Annekatrin, Maisa Martin 2014. Measuring perceptions of cross-linguistic similarity between closely related languages: Finnish and Estonian noun morphology as a testing ground. – Heli Paulasto, Lea Meriläinen, Helka Riionheimo, Maria Kok (eds.). Language Contacts at the Crossroads of Disciplines. Cambridge: Cambridge Scholars Publishing, 283−318.

Kaivapalu, Annekatrin, Maisa Martin 2015. Kuidas mõjutab emakeel keeltevahelise sarnasuse tunnetamist. – Emakeele Seltsi aastaraamat 60, 74–100. https://doi.org/10.3176/esa60.04

Kaivapalu, Annekatrin, Maisa Martin 2017. Percieved similarity between related languages: Strings of letters or morphological units? – Nordic Journal of Linguistics 40, 149−174. https://doi.org/10.1017/S0332586517000142

Kaivapalu, Annekatrin, Pirkko Muikku-Werner 2010. Reseptiivinen monikielisyys: miten suomenkielinen oppija ymmärtää viroa äidinkielensä pohjalta? – Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 20, 68–97. https://doi.org/10.5128/LV20.03

Kallio, Petri 2007. Kantasuomen konsonanttihistoriaa. – Jussi Ylikoski, Ante Aikio (toim.). Sámit, sánit, sátnehámit: riepmočála Pekka Sammallahtii miessemánu 21. beaivve 2007. Suomalais-Ugrilaisen Seuran toimituksia 253. Helsinki: SUS, 229–249.

Kallio, Petri 2024. Suomenlahden eteläpuolisia itämerensuomalaisia sekamurteita. – Sofia Björklöf, Santra Jantunen, Santeri Junttila, Juha Kuokkala, Saarni Laitinen, Annika Pasanen (toim.). Itämeren kieliapajilta Volgan verkoille: Pühendusteos Riho Grünthalile 22. mail 2024. Suomalais-Ugrilaisen Seuran toimituksia 278. Helsinki: SUS, 305–320.

Kirjoitetun suomen kielen sanojen taajuuksia. Kotimaisten kielten keskus. http://kaino.kotus.fi/sanat/taajuuslista/parole.php (8.6.2020).

Lehtinen, Tapani 2008. Sukukielet syynissä: Uralilaiset kielet ja niiden tutkimus. Tiina Onikki-Rantajääskö, Mari Siiroinen (toim.). Kieltä kohti. Helsinki: Otava, 233–258.

Mantila, Harri 2000. Meänkieli, yksi Ruotsin vähemmistökielistä. – Kielikello 33, 9–12.

Massinen, Henna 2022. Rajakarjalaismurteiden suomalaistuminen yleisgeminaation ja itämurteiden erikoisgeminaation valossa. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Education, Humanities, and Theology 186. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-4549-5

Muikku-Werner, Pirkko 2014. Koteksti ja viron ymmärtäminen lähisukukielen pohjalta. – Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 24, 100–124. https://doi.org/10.5128/LV24.04

Muikku-Werner, Pirkko 2015. Tekstin semanttiset sidokset ja lähisukukielen ymmärrettävyys. – Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 25, 191–216. https://doi.org/10.5128/LV25.08

Muikku-Werner, Pirkko 2016. Monitasoinen samankaltaisuus: virolaiset ja suomenkielisen tekstin ymmärtäminen. – Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 26, 311–338. https://doi.org/10.5128/LV26.10

Muikku-Werner, Pirkko, Maria Heinonen 2012. Lumesadu – ‘tarina’ vai ‘lumikasa’ vai ei kumpikaan? Suomalaiset lukiolaiset viron sanoja tunnistamassa. – Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 22, 157–187. https://doi.org/10.5128/LV22.06

Muikku-Werner, Pirkko, Jarmo Harri Jantunen 2020. Understanding Estonian phraseological units on the basis of Finnish: Contributing and misleading factors. – Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 30, 155–186. https://doi.org/10.5128/LV30.04

Muikku-Werner, Pirkko, Helka Riionheimo 2018. Livvinkarjalaisen tekstin ymmärtäminen suomen pohjalta. – Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 28, 285–315. https://doi.org/10.5128/LV28.09

Mustonen, Ari 2014. Pääosin ohjaamaton sanaston poiminta rakenteettomasta tekstistä. Diplomityö. Oulun yliopisto. http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201404081248.pdf (10.9.2023).

Mutual Intelligibility of Closely Related Languages (MICReLa). Research projects. https://www.let.rug.nl/gooskens/project/?p=projects (5.7.2024).

O’Rourke, Patrick, Karl Pajusalu 2016. Livonian features in Estonian dialects. – ESUKA/JEFUL 7, 67–85. https://doi.org/10.12697/jeful.2016.7.1.03

Paajanen, Ilona, Pirkko Muikku-Werner 2012. Tee on kitsas – onko ‘tee kitkerää’ vai oletteko ‘te saita’? Suomalaiset opiskelijat viroa ymmärtämässä. – Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 22, 219–258. https://doi.org/10.5128/LV22.08

Palokangas, Aleksi 2018. Viron yleisten sananmuotojen ymmärtäminen. Maisterintutkielma. Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201812195242

Sammallahti, Pekka 1977. Suomalaisten esihistorian kysymyksiä. – Virittäjä 81, 119–136.

Tartu Ülikooli arvutilingvistika uurimisrühm 2019a. Sõnaliikide sagedusloend ning käändsõna grammatiliste kategooriate sagedusloendid Tasakaalus korpuse põhjal. – https://www.cl.ut.ee/ressursid/gram-kat/ (7.9.2023).

Tartu Ülikooli arvutilingvistika uurimisrühm 2019b. Tabel 2. Sõnaliikide sagedused. – https://www.cl.ut.ee/ressursid/gram-kat/tabel2/ (7.9.2023).

Tartu Ülikooli arvutilingvistika uurimisrühm 2024. Tasakaalus korpuse sõnavormid sageduse järjekorras. – https://www.cl.ut.ee/ressursid/sagedused1/index.php?lang=et (9.5.2024).




DOI: http://dx.doi.org/10.5128/LV34.04

Refbacks

  • There are currently no refbacks.


Copyright (c) 2024 Aleksi Palokangas

Creative Commons License
This work is licensed under a Creative Commons Attribution-NonCommercial 4.0 International License.

ISSN 1736-9290 (print)
ISSN 2228-3854 (online)
DOI  https://doi.org/10.5128/LV.1736-9290