Rajakarjalaismurteiden kielikontaktit venäläiskopioiden taajuuden ja fonologian valossa

Susanna Tavi

Abstract


Tämä korpuspohjainen kielikontaktitutkimus käsittelee venäjän kielen mallin mukaisten ainesten (Lars Johansonin termillä: “kopioiden”) taajuutta ja fonologisia piirteitä Suomessa puhutuissa rajakarjalaismurteissa, jotka jakautuvat kuuteen pitäjänmurteeseen. Tutkimuksen aineistona on 1960- ja 1970-lukujen murrehaastatteluista koostuva synkroninen Raja-Karjalan korpus. Raja-Karjalan etelä- ja livvinkarjalaiset murteet ovat muusta karjalasta poiketen olleet intensiivisessä kontaktissa suomen kieleen osin jo 1600-luvulta alkaen ja viimeistään vuonna 1944 alkaneena siirtokarjalaisaikana. Suomen kielen oletetaan vaikuttaneen karjalalle tyypillisen venäläisperäisen sanaston käyttöön. Tutkimuskohteena ovatkin sellaiset venäläiskopiot, jollaisia ei esiinny suomen kielessä. Tilastolliset testit osoittivat, että erot venäläiskopioiden taajuuksissa pitäjänmurteissa ovat tilastollisesti merkitsevät: eniten venäläiskopioita on itäisimmässä ja vähiten läntisimmässä pitäjänmurteessa, vaikka informantit eivät ole asuneet alkuperäisillä puhuma-alueilla yli 20 vuoteen. Tulos vahvistaa leksikon osalta yleisitämerensuomalaisen hypoteesin, jonka mukaan venäjän vaikutuksen voimakkuus on jatkumon kaltaista lännestä itään. Myös fonologisen analyysin tulokset noudattelevat tällaista jatkumoa: suomen kielen fonotaksiin kuulumattomia konsonantteja esiintyi eniten itäisimmässä ja vähiten läntisimmässä pitäjänmurteessa. Sen sijaan vokaaleissa ei esiintynyt tällaista jatkumoa, mutta niiden laadussa on jälkiä kontaktista sekä venäjän pohjoismurteisiin että yleiskieleen. 

***

Language contacts of Border Karelian dialects in the light of frequency and phonology of Russian copies

This article presents a corpus- and usage-based study on the contacts of Border Karelian dialects from the point of view of Russian-origin words (copies, in Lars Johanson’s terminology) and their phonological features. The aim of the study is to describe the contacts between Border Karelian, i.e. partly mixed Southern and Olonets Karelian dialects, Finnish and Russian by comparing the dialects of six parishes as reflected in the synchronic spoken-language corpus of Border Karelian. 

The dialects of Border Karelia were spoken until World War II in the easternmost part of Finland. They are distinguished from other varieties of Karelian by the strong influence of Finnish; this began already in the 17th century, and strengthened after 1944, when Border Karelia was ceded to the Soviet Union and its inhabitants were resettled in other parts of Finland. The material of the corpus of Border Karelian has been recorded after the resettlement, from informants who no longer lived in their original home regions. 

The study focuses on Russian copies that are a conventionalized part of Karelian and do not occur in Finnish. The statistical tests indicated that differences in the frequencies of these words are statistically significant between the original parish dialects; the easternmost dialect has the most Russian copies, and the number of copies decreases from east to west with each successive parish. The results confirm the general hypothesis of Finnic language varieties as a continuum, on which the effect of Russian gradually grows as one moves east. The continuum is geographical, and thus Olonets Karelian dialects do not have more Russian copies than Southern Karelian dialects, opposite to the assumptions. Accordingly, the results of the phonological analysis show that features which deviate from the phonotactics of Finnish are most frequent in the easternmost dialects and rarer in the west. The features of vowels indicate that all Border Karelian dialects have had intense contact with both North Russian dialects and Standard Russian. 

In conclusion, the lexical and phonological impact of Russian on Border Karelian, increasing gradually from west to east, can be detected in the speech of Border Karelian informants even two decades after their resettlement to a Finnish-speaking environment. 



Keywords


kontaktilingvistiikka; korpuslingvistiikka; kopioimi- nen; leksikko; fonologia; rajakarjalaismurteet; venäjä; suomi; contact linguistics; corpus linguistics; copying; lexicon; phonology; Border-Karelian; Finnish; Russian

Full Text:

PDF

References


Ahtia, Edvard Vilhelm 1938. Karjalan kielioppi. Äänne- ja sanaoppi [‘Grammar of Karelian. Phonology and lexicology.’]. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. http://kaino.kotus.fi/digitointi/pdf/Ahtian_sana-_ja_aanneoppi.pdf (26.9.2018).

Backus, Ad 2010. The role of codeswitching, loan translation and interference in the emergence of an immigrant variety of Turkish. – Working Papers in Corpus-based Linguistics and Language Education 5, 225–241.

Backus, Ad 2014. A usage-based approach to borrowability. – Eline Zenner, Gitte Kristiansen (Eds.), New Perspectives on Lexical Borrowing. Onomasiological, Methodological and Phraseological Innovations. Boston: Mouton De Gruyter, 19–39.

Boersma, Paul, David Weenink 2017. Praat: doing phonetics by computer [Computer program]. Version 6.0.28, http://www.praat.org/ (21.4.2017).

Bondarko, Liya 2009. Short description of Russian sound system. – Riikka Ullakonoja (Ed.), Phonetics of Russian and Finnish. General Description of Phonetic Systems. Experimental Studies on Spontaneous and Read-aloud Speech. Frankfurt am Main: Peter Lang, 23–36.

Cubberley, Paul 2002. Russian. A Linguistic Introduction. Cambridge: Cambridge University Press.

Fife, Dustin 2017. Fifer: A Biostatisticians Toolbox for Various Activities, Including Plotting, Data Cleanup, and Data Analysis. R package version 1.1. https://CRAN.R-project.org/package=fifer (23.1.2018).

FINKA = FINKA-hankkeen sivusto. https://www.uef.fi/en/web/finka (23.1.2018).

Fortson, Benjamin W. IV 2010. Indo-European Language and Culture. An Introduction. Second edition. Singapore: Wiley-Blackwell.

Genetz, Arvid 1884. Tutkimus Aunuksen kielestä. Kielennäytteitä, sanakirja ja kielioppi [‘Study on the Olonets language. Language samples, dictionary and grammar’]. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Gries, Stefan Th., Anatol Stefanowitsch 2006. Cluster analysis and the identification of collexeme classes. – Sally Rice, John Newman (Eds.). Empirical and Experimental Methods in Cognitive/Functional Research. CSLI Publications, 73–90.

Hämynen, Tapio 1994. Mikä Karjala? – Tapio Hämynen (Toim.), Kahden Karjalan välillä. Kahden riikin riitamaalla. Studia Carelica Humanistica 5. Joensuu: Joensuun yliopiston humanistinen tiedekunta, 17–27.

Iivonen, Antti 2009. Finnish sentence accent and intonation. – Riikka Ullakonoja (Ed.), Phonetics of Russian and Finnish. General Description of Phonetic Systems. Experimental Studies on Spontaneous and Read-aloud Speech. Frankfurt am Main: Peter Lang, 67–75.

Itkonen, Terho 1968. Itäsuomalaisen liudennuksen fonologinen paradoksi [‘The phonological paradox of the Eastern Finnish palatalisation’]. – Fenno-Ugrica. Juhlakirja Lauri Postin kuusikymmenvuotispäiväksi 17.3.1968. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 145. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 76–103.

Jeskanen, Matti 2005. Karjalan kieli ja karjalankieliset Suomessa [‘Karelian language and Karelian speakers in Finland’]. – Marjatta Palander, Anne-Maria Nupponen (Toim.), Monenlaiset karjalaiset. Suomen karjalaisten kielellinen identiteetti. Studia Carelica Humanistica 20. Joensuu: Joensuun yliopiston humanistinen tiedekunta, 215–285.

Johanson, Lars 2002. Contact-induced change in a code-copying framework. – Mari C. Jones, Edith Esch (Eds.), Language Change. The Interplay of Internal, External and Extra-Linguistic Factors. Berlin, New York: Mouton de Gruyter, 286–313.

Kalima, Jalo 1952. Slaavilaisperäinen sanastomme. Tutkimus itämerensuomalaisten kielten slaavilaisista lainoista. SKS:n toimituksia 234. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

KKS = Karjalan kielen sanakirja [‘Dictionary of karelian’]. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja 18. Helsinki, 2009. http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/kks_etusivu.cgi (15.12.2017).

Kok, Maria 2016. Varjon kieliopillistuminen. Itse-sanan paradigman rakenne ja merkityksenkehitys itäisessä itämerensuomessa [‘Grammaticalisation of shadow. The paradigm structure and the development of the meaning of the word 'itse' ('self') in the eastern Finnic languages]. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertation in Education, Humanities, and Theology 83. Joensuu: University of Eastern Finland.

Kuujo, Erkki 1963. Raja-Karjala Ruotsin vallan alla [‘Border Karelia during Swedish rule’]. Joensuu: Karjalaisen Kulttuurin Edistamissäätiö.

Kujola, Joh. 1910. Äänneopillinen tutkimus Salmin murteesta [‘A phonological study on the dialect of Salmi’]. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Leskinen, Eino 1934. Karjalan kielen näytteitä II. Aunuksen ja Raja-Karjalan murteita [‘Samples of the Karelian Language II. Dialects of Olonets and Border Karelia’]. SKS:n toimituksia 193. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Leskinen, Heikki 1998. Karjala ja karjalaiset kielentutkimuksen näkökulmasta [‘Karelian and the Karelians from the viewpoint of linguistics’]. – Pekka Nevalainen, Hannes Sihvo (Toim.), Karjala: historia, kansa, kulttuuri. SKS:n toimituksia 705. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 352–382.

McEnery, Tony, Richard Xiao, Yukio Tono 2006. Corpus-Based Language Studies. An Advanced Resource Book. London: Routledge.

Myznikova, Ja. V. 2014. Russko-pribaltijsko-finskie jazykovye kontakty i ih otraženie v oblasti dialektnogo sintaksisa. Sankt-Peterburg: Nestor-Istorija.

Nikunlassi, Ahti 2002. Johdatus venäjän kieleen ja sen tutkimukseen [‘Introduction to Russian language and its research’]. Helsinki: Finn Lectura.

Ojansuu, Heikki 1905. Karjalan äänneoppi [‘Karelian phonetics’]. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Ojansuu, Heikki 1918. Karjala-aunuksen äännehistoria [‘Sound history of Karelian-Olonetsian’]. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Orlova, V. G. 1970. Izmenenije /e/ v /o/. – V. G. Orlova (Otv. Red.), Obrazovanije severnorusskogo narečija i srednerusskih govorov po materialam lingvističeskoj geografij. Moskva: Izdatel´stvo Nauka, 22–23.

Pyöli, Raija 1996. Venäläistyvä aunuksenkarjala. Kielenulkoiset ja -sisäiset indikaattorit kielenvaihtotilanteessa [‘Olonets Karelian under the pressure of Russian. Extralinguistic and linguistic indicators in a state of language shift.]. Joensuun yliopiston humanistisia julkaisuja 18. Joensuu: Joensuun Yliopisto.

Pyöli, Raija 2013. Rajakarjalaiset ja muuttuva identiteetti [‘Border-Karelians and changing identity’]. – Pekka Suutari (Toim.), Karjala-kuvaa rakentamassa. SKS:n toimituksia 1389. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 159–181.

Raja-Karjalan korpus [‘Border Karelian corpus’]. Noin 119 tuntia Raja-Karjalan murreäänitteitä litteroituna. FINKA-tutkimushanke 2011–2014. Itä-Suomen yliopisto. http://www.uef.fi/en/web/finka (26.9.2018).

Rapola, Martti 1966. Suomen kielen äännehistorian luennot [‘Lectures on the phonological history of Finnish’]. SKS:n toimituksia 283. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Ravila, Paavo 1973. Zur Kritik der mordwinischen Substrathypothese des russischen Akanje. – Commentationes Fenno-Ugricae in honorem Erkki Itkonen sexagenarii. Suomalais-Ugrilaisen Seuran toimituksia 150. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 296–310.

R Core Team 2016. R: A Language and Environment for Statistical Computing. R Foundation for Statistical Computing, Vienna, Austria. https://www.R-project.org/ (23.1.2018).

Ruoppila, Veikko 1986. Venäläisperäistä sanastoa suomen murteissa. Suomi 136. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Saksa, Aleksander 1994. Rautakautinen Karjala. Karjalan synty. – Tapio Hämynen (Toim.), Kahden Karjalan välillä, kahden Riikin riitamaalla. Studia Carelica Humanistica 5. Joensuu: Joensuun yliopiston humanistinen tiedekunta, 29–46.

Sarhimaa, Anneli 1995. Karjalan kansat ja kielet kontakteissa. Asutushistoriallista taustaa ja lingvistisiä seurauksia [‘Karelian peoples and languages in contact: settlement history and linguistic consequences’]. – Virittäjä 99 (2), 191–223.

Sarhimaa, Anneli 2017. Vaietut ja vaiennetut. Karjalankieliset karjalaiset Suomessa. Tietolipas 256. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Scott, Mike 2012. WordSmith Tools version 6. Stroud: Lexical Analysis Software.

Tavi, Susanna 2015. Rajakarjalaismurteiden venäläiset lainasanat [‘ Russian loanwords in Border Karelian dialects’]. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, suomen kieli. http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20160039

Turunen, Aimo 1965. Suojärven murre [‘The dialect of Suojärvi’]. – Lauri Pelkonen (Toim.), Suojärvi I. Pieksämäki: Suosäätiö, 21–38.

Turunen, Aimo 1973. Raja-Karjalan murteet ja vepsän kieli [‘Border Karelian dialects and Veps’]. – Hannes Sihvo (Toim.), Karjala. Idän ja lännen silta. Kalevalaseuran vuosikirja 53. Porvoo: WSOY, 83–94.

Uusitupa, Milla 2017. Rajakarjalaismurteiden avoimet persoonaviittaukset [‘Open person constructions in Border Karelian dialects’]. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Education, Humanities, and Theology 117. Joensuu: University of Eastern Finland.

Uusitupa, Milla, Vesa Koivisto, Marjatta Palander 2017. Raja-Karjalan murteet ja raja-alueiden kielimuotojen nimitykset [‘Border Karelian dialects and the terminology of Karelian borderlands̕ language variaties’]. – Virittäjä 121 (1), 67–106.

VISK = Hakulinen, Auli, Maria Vilkuna, Riitta Korhonen, Vesa Koivisto, Tarja Riitta Heinonen, Irja Alho 2008. Ison suomen kieliopin verkkoversio [‘Comprehensive grammar of Finnish’]. http://scripta.kotus.fi/visk (26.2.2018).

Zaikov, Pekka 1987. Karjalan kielen murreoppia. Opetusmoniste. Petroskoi: VSNT O.W. Kuusiselle nimetty Petroskoin valtionyliopisto.

Zaikov, Pekka 2006. “Vuokkiniemies paissah puhasta karjalua”. Karjalan kieli ja Vuokkiniemen murre [‘Karelian and the dialect of Vuokkiniemi’]. – Kai Paajaste (Toim.), Tupenkolahuttajien mailla: Vuokkiniemi esihistoriasta toiseen maailmansotaan. Mustasaari: Vuokkiniemi-seura, 264–290.




DOI: http://dx.doi.org/10.5128/LV28.10

Refbacks

  • There are currently no refbacks.


Copyright (c) 2018 Susanna Tavi

Creative Commons License
This work is licensed under a Creative Commons Attribution-NonCommercial 4.0 International License.

ISSN 1736-9290 (print)
ISSN 2228-3854 (online)
DOI  https://doi.org/10.5128/LV.1736-9290