Tuntuuko, jos tästä painaa? Epäsuoruus, toimintaan kehottaminen ja asiantuntijuus terveydenhuollon ammattilaisten teksteissä
Abstract
Artikkelissa käsitellään suomea toisena kielenä käyttävien terveydenhuoltoalan ammattilaisten epäsuoraa viittaamista henkilöön ja epäsuoraa toimintaan kehottamista sekä epäsuoruuden kytkeytymistä asiantuntijuuden muunlaiseen ilmenemiseen teksteissä. Epäsuora ilmaustapa on tyypillinen erilaisissa terveydenhuollon tilanteissa, kuten potilaan ja terveydenhuollon ammatilaisen välisessä vuorovaikutuksessa ja kollegojen välisessä viestinnässä. Epäsuoraa viittausta käytetään esimerkiksi kuvattaessa jonkin ilmiön yleisiä vaikutuksia keneen tahansa henkilöön tai toisaalta tiettyyn puhuteltavaan, joka jätetään kuitenkin kielellisesti määrittelemättä. Epäsuoruus on tyypillistä myös kehotettaessa toista henkilöä toimintaan, jolloin epäsuoruudella pyritään häivyttämään kehotuksen käskevyyttä. Epäsuora ilmaustapa kuuluu lisäksi kielelliseen asiantuntijuuteen, joka voi ilmetä teksteissä sanaston ja sisällön tasolla sekä alan tekstilajin piirteinä. Tässä artikkelissa kyseisiä seikkoja tarkastellaan suomen kielen Yleisen kielitutkinnon kirjoittamisen osakokeen suorituksissa, joiden kirjoittajat ovat terveydenhuoltoalan koulutuksen saaneita henkilöitä.
DOI: http://dx.doi.org/10.5128/LV24.08
Keywords
Full Text:
PDFReferences
Brown, Penelope, Stephen C. Levinson 1987 [1978]. Language and Politeness. Some Universals in Language Usage. Studies in Interactional Sociolinguistics 4. Cambridge: Cambridge University Press.
Candlin, Christopher N., Sally Candlin 2002. Discourse, expertise and the management of risk in the health care settings. – Research on Language and Interaction 35 (2), 115–137.
Duff, Patricia, Ping Wong, Margaret Early 2002. Learning language for work and life: The linguistic socialization of immigrant Canadians seeking careers in health care. – Modern Language Journal 86 (3), 397–422. http://dx.doi. org/10.1111/1540-4781.t01-1-00157
Ellis, Nick C. 2005. Constructions, chunking and connectionism: The emergence of second language structure. – Catherine J. Doughty, Michael H. Long (Eds.). The Handbook of Second Language Acquisition. UK: Blackwell, 63–103.
Gumperz, John, Celia Roberts 1991. Understanding in intercultural encounters. – Jan Blommaert, Jef Verschueren (Eds.). The Pragmatics of International and Intercultural Communication. Amsterdam: John Benjamins, 51–90.
Hakulinen, Auli, Fred Karlsson, Maria Vilkuna 1980. Suomen tekstilauseiden piirteitä: kvantitatiivinen tutkimus. Publications 6 / Department of General Linguistics. Helsinki: University of Helsinki.
Helasvuo, Marja-Liisa, Lea Laitinen 2006. Person in Finnish: Paradigmatic and syntactic perspectives. – Marja-Liisa Helasvuo, Lyle Campbell (Eds.). Grammar from the Human Perspective: Case, Space and Person in Finnish. Current Issues in Linguistic Theory 277. Amsterdam: John Benjamins, 173–207.
Honkanen, Suvi 2012. Kielioppi ja tekstilaji. Direktiivin muotoilusta viraston ryhmäkirjeissä. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Härmälä, Marita 2008. Riittääkö Ett ögonblick näytöksi merkonomilta edellytetystä kielitaidosta? Kielitaidon arviointi aikuisten näyttötutkinnoissa. Jyväskylä Studies in Humanities 101. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
ISK = Hakulinen Auli, Maria Vilkuna, Riitta Korhonen, Vesa Koivisto, Tarja Riitta Heinonen, Irja Alho 2004. Iso suomen kielioppi. SKS:n toimituksia 950. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Jokela, Hanna 2012. Nollapersoonalause suomessa ja virossa. Tutkimus kirjoitetun kielen aineistosta. Turun yliopiston julkaisuja, sarja C osa 334. Turku: Turun yliopisto.
Kela, Maria, Eveliina Korpela, Päivi Lehtinen 2010. Sairaan hyvää suomea. Terveydenhuoltoalan suomea maahanmuuttajille. Helsinki: Edita.
Kela, Maria, Johanna Komppa 2011. Sairaanhoitajan työkieli: yleiskieltä vai ammattikieltä? Funktionaalinen näkökulma ammattikielen oppimiseen toisena kielenä. – Puhe ja kieli 31 (4), 173–192.
Larjavaara, Matti 2007. Pragmasemantiikka. SKS:n toimituksia 1077. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Latomaa, Sirkku, Sari Pöyhönen, Minna Suni, Mirja Tarnanen 2013. Kielikysymykset muuttoliikkeessä. – Tuomas Martikainen, Pasi Saukkonen, Minna Säävälä (Toim.). Muuttajat. Kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta. Helsinki: Gaudeamus, 163–183.
Martin, Maisa, Sanna Mustonen, Nina Reiman, Marja Seilonen 2010. On becoming an independent user. – Inge Bartning, Maisa Martin, Ineke Vedder (Eds.). Communicative Proficiency and Linguistic Development: Intersections Between SLA and Language Testing Research. EUROSLA. Monographs Series 1. European Second Language Assosiation. Rome, Italy: Edisegno srl, 57–80.
OKM 2014. Kielitaidon määrittäminen sekä kielitaidon ja EU/ETA-alueen ulkopuolella hankitun koulutuksen täydentäminen terveysalalla. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:5. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Partanen, Maiju 2012. Matkalla sairaalaan: maahanmuuttajien käsityksiä suomen kielen oppimisesta sisääntuloammatissa. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto.
Peräkylä, Anssi, Kari Eskola, Marja-Leena Sorjonen 2001. Lääkärin ja potilaan vuorovaikutus tarkastelun kohteena. – Marja-Leena Sorjonen, Anssi Peräkylä, Kari Eskola (Toim.). Keskustelu lääkärin vastaanotolla. Tampere: Vastapaino, 7–26.
Piikki, Anni 2010. Terveydenhoitoalalla riittävä suomen taito – mitä se on? – Sutina 1, 30–33.
Puustinen, Raimo 2002. Potilaan käsikirja. Johdatusta lääketieteen maailmaan. Helsinki: WSOY.
Sands, Kristina, Lyle Campbell 2001. Non-canonical subjects and objects in Finnish. – Alexandra Y. Aikhenvald, Robert M. W. Dixon, Masayuki Onishi (Eds.). Non-Canonical Marking of Subjects and Objects. Amsterdam: Benjamins, 251–305.
Seilonen, Marja 2013. Epäsuora henkilöön viittaaminen oppijansuomessa. Jyväskylä Studies in Humanities 197. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino.
Siewierska, Anna 1984. The Passive: A Comparative Linguistic Analysis. London: Routledge.
Sorjonen, Marja-Leena 2001. Lääkärin ohjeet. – Marja-Leena Sorjonen, Anssi Peräkylä, Kari Eskola (Toim.). Keskustelu lääkärin vastaanotolla. Tampere: Vastapaino, 89–111.
Suni, Minna 2010. Työssä opittua. Työntekijän näkökulma ammatilliseen kielitaitoonsa. – Mikel Garant, Mirja Kinnunen (Toim.). AFinLa-e. Soveltavan kielitieteen tutkimuksia 2. Jyväskylä: AFinLa, 45–58.
Suni, Minna 2011. Missä ja miten maahanmuuttajat kehittävät ammatillista kielitaitoaan? – Ammattikasvatuksen aikakauskirja 2, 8–22.
Tanner, Johanna 2012. Rakenne, tilanne ja kohteliaisuus. Pyynnöt S2-oppikirjoissa ja autenttisissa keskusteluissa. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Valvira 2014. Kielitaito. www.valvira.fi/luvat/ammattioikeudet/kielitaito (2.9.2014). Virtanen, Aija 2011. Käsityksiä kansainvälisesti rekrytoitujen hoitajien ammatillisesta kielitaidosta ja sen kehittymisestä. Mediakeskusteluiden ja asiantuntijan haastattelun analyysia. – Puhe ja kieli 31 (4), 153–172.
Virtanen, Aija 2013. Minä sairaanhoitajana: tulevaisuuden minuudet motivaatiota muokkaamassa. – Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 23, 403–427. http://dx.doi.org/10.5128/LV23.16
Walters, Helen 2008. The experiences, challenges and rewards of nurses from South Asia in the process of entering the Australian nursing system. – Australian Journal of Advanced Nursing 23 (3), 95–105.
YKI = Yleisten kielitutkintojen perusteet. www.jyu.fi/hum/laitokset/solki/yki (2.9.2014).
DOI: http://dx.doi.org/10.5128/LV24.08
Refbacks
- There are currently no refbacks.
Copyright (c) 2014 Marja Seilonen
This work is licensed under a Creative Commons Attribution-NonCommercial 4.0 International License.
ISSN 1736-9290 (print)
ISSN 2228-3854 (online)
DOI https://doi.org/10.5128/LV.1736-9290