Kommunikaatioverbeistä ruotsinkielisten suomenoppijoiden teksteissä
Abstract
Ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjoittamissa teksteissä esiintyy paljon semanttisesti erityyppisiä verbejä. Artikkelissa ovat tutkimuskohteena sanallista kommunikaatiota ilmaisevat puhumis-, sanomis- ja kysymysverbit. Tutkimuksessa selvitetään kommunikaatioverbien puhua, huutaa, jutella, sanoa, kertoa, kysyä ja vastata käyttöä ja sitä, millaisissa lauseissa verbit esiintyvät. Keskiössä ovat kuitenkin verbien saamat täydennykset. Suomenoppijat käyttävät verbien yhteydessä yhtäältä objektina olevia lausetäydennyksiä, alisteisia kysymyslauseita ja että-sivulauseita, toisaalta sijamuotoisia adverbiaalitäydennyksiä. Allatiiviset ja ablatiiviset adverbiaalitäydennykset ilmaisevat kommunikaatioverbin viestin vastaanottajan, joka on elollinen ja inhimillinen. Kommunikaatioverbin sisältämissä lauseissa esitetään toisinaan myös viestin aihe, jolloin täydennyksen sijamuotona on elatiivi. Sijamuotoisen täydennyksen kohdalla on tarkasteltu, onko se kohdekielenmukainen vai -vastainen. Tutkimus sisältää myös katsauksen kommunikaatioverbien tempuksiin, moduksiin ja pääluokkiin. Lisäksi tarkastellaan verbien A- ja MA-infinitiivimuotoja lauseen pääverbin yhteydessä.
DOI: http://dx.doi.org/10.5128/LV24.05
Keywords
Full Text:
PDFReferences
Aalto, Marjo 2000. Suomen frekventit verbit oppijankielessä. – Martin Sanna, Helena Sulkala (Toim.). Tutkielmia oppijankielestä. Suomen ja saamen kielen ja logopedian laitoksen julkaisuja 17. Oulu: Oulun yliopistopaino, 91–110.
Cefling = Cefling-hanke. https://www.jyu.fi/hum/laitokset/kielet/cefling/suom (8.6.2014).
EVK 2003 = Eurooppalainen viitekehys. Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Helsinki: WSOY.
Haapala, Terhi 2008. Finiittiverbeistä verbiketjuihin: verbiytimien kompleksistuminen S2-oppijoiden kielessä. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitos. http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17666
ISK 2004 = Auli Hakulinen, Maria Vilkuna, Riitta Korhonen, Vesa Koivisto, Tarja Riitta Heinonen, Irja Alho 2004. Iso suomen kielioppi. SKS:n toimituksia 950. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Jantunen, Jarmo H. 2011. Kansainvälinen oppijansuomen korpus (ICLFI): typologia, taustamuuttujat ja annotointi. – Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 21, 86–105. http://dx.doi.org/10.5128/LV21.04
Lepäsmaa, Anna-Liisa 1996. Verbien ja paikansijojen dynaamisuudesta. – Marjut Vehkanen (Toim.). Suomi toisena/vieraana kielenä – ajatuksia kielestä, kulttuurista, metodeista. Helsinki: Edita, 53–62.
Lepäsmaa, Anna-Liisa, Leena Silfverberg 1998. Suomen kielen alkeisoppikirja. Helsinki: Oy Finn Lectura Ab.
Lepäsmaa, Anna-Liisa, Leena Silfverberg 2009. Suomen kielen alkeisoppikirja. Helsinki: Oy Finn Lectura Ab.
Lähdemäki, Eeva 1995. Mikä meni pieleen? Ruotsinkielisten virheet suomen ainekirjoituksessa. Fennistica 11. Turku: Åbo Akademi.
Malin, Essi 2012. Suomi toisena kielenä -oppijoiden sanaston kehittyminen taitotasolta toiselle siirryttäessä. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston kielten laitos. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201211223060
Määttä, Tuija 2013a. Verbien tulla ja mennä rektioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa – Tiina Keisanen, Elise Kärkkäinen, Mirka Rauniomaa, Pauliina Siitonen, Maarit Siromaa (Toim.). AFinLA-e: Soveltavan kielitieteen tutkimuksia 5. Jyväskylä: Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys AFinLA, 123–141.
Määttä, Tuija 2013b. Paikallissijaisten saneiden funktiot ruotsinkielisten alkeistason suomenopppijoiden teksteissä. – Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 23, 238–264. http://dx.doi.org/10.5128/LV23.10
Määttä, Tuija 2012. Oppikirjan sanaston vaikutuksesta ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisiin tuotoksiin. – Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 22, 188–218. http://dx.doi.org/10.5128/LV22.07
Niiranen, Leena 2008. Effects of Learning Contexts on Knowledge of Verbs. Lexical and Inflectional Knowledge of Verbs among Pupils Learning Finnish in Northern Norway. Department of Language and Linguistics. Faculty of Humanities. University of Tromsø.
Ohvo, Maija 2008. Menneen ajan aikamuotojen käyttö S2-oppijoiden kirjoitelmissa. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitos. http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18612
Paavola, Vilja 2008, Haluaisitko mennä muunkansa kalastamaan? Verbiketjujen kehkeytyminen suomi toisena kielenä -oppijoiden kielessä. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston kielten laitos. http://urn.fi/ URN:NBN:fi:jyu-2011062911091
Pajunen, Anneli 1988. Verbien leksikaalinen kuvaus. Publications of the Department of General linguistics 18. Helsinki: University of Helsinki.
Pajunen, Anneli 1999. Suomen verbirektiosta. Verbin argumenttirakenteen jäsenten valinnasta. Yleisen kielitieteen julkaisuja 1. Turun yliopisto.
Pajunen, Anneli 2001. Argumenttirakenne. Asiaintilojen luokitus ja verbien käyttäytyminen suomen kielessä. Suomi 187. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Puro, Tarja 2002. Suomi toisena kielenä -aikuisoppijan verbien kehittyminen alkeiskurssilla. Lisensiaatintyö. Jyväskylän yliopiston kielten laitos.
Puro, Tarja 1999. Sanastollinen tieto ja suomen kielen oppikirjojen sanasto. – Virittäjä 103 (1), 2–26.
Saukkonen, Pauli, Marjatta Haipus, Antero Niemikorpi, Helena Sulkala 1979. Suomen kielen taajuussanasto. WSOY: Porvoo–Helsinki.
Thorell, Olof 1977. Svensk grammatik. Stockholm: Esselte Studium. YKI = Yleiset kielitutkinnot. http://yki-korpus.jyu.fi/ (3.9.2014).
DOI: http://dx.doi.org/10.5128/LV24.05
Refbacks
- There are currently no refbacks.
Copyright (c) 2014 Tuija Määttä
This work is licensed under a Creative Commons Attribution-NonCommercial 4.0 International License.
ISSN 1736-9290 (print)
ISSN 2228-3854 (online)
DOI https://doi.org/10.5128/LV.1736-9290