Koteksti ja viron ymmärtäminen lähisukukielen pohjalta

Pirkko Muikku-Werner

Abstract


Lähisukukielensä ymmärtämiseen pyrkivän tiedetään nojautuvan ensisijaisesti samankaltaisuuteen. Kielten samankaltaisuus ei välttämättä takaa onnistumista, mutta sitä ei aina myöskään ehdottomasti edellytetä. On siksi tutkittava muitakin muuttujia kuin sitä, missä määrin kielet muistuttavat toisiaan: miten esimerkiksi valintojen tilanteinen vapausaste ohjaa kääntämistä?

Kiinnostava kysymys on se, miten sukukielistä tekstiä kääntävän viroa osaamattoman suomalaisen ratkaisuihin vaikuttaa koteksti, lähiteksti. Mitä merkitystä on sillä, jos äidinkielisen ilmauksen kerasanojen määrä on rajallinen ja tämänkaltainen samanlaisuusoletus ulotetaan viroon tai jos vironkielisen sanan vierussanaltaan “vaatima” sijamuoto eroaa suomenkielisestä rektiosta?

Analysoimieni esimerkkien perusteella vaikuttaa siltä, että tarjoutuvien kollokaattien niukkuus johtaa oikean vastineen löytymiseen vieläpä silloinkin, kun käytetty virolainen ilmaus ei muistuta suomalaista. Sitä vastoin vierussanan odotuksenvastainen muoto voi tuottaa tunnistamisvaikeuksia. Viron sijavalinnan erilaisuus vaikeuttaa jopa samankaltaisten sanojen kääntämistä.

Miten sitten voitaisiin hyödyntää erilaisten fraseologisten yksiköiden kiinteyttä edistettäessä reseptiivistä monikielisyyttä? Esimerkiksi äidin ja isän yhteisesiintymisen todennäköisyys (semanttinen priming) on universaalia. Semantiikan käyttökelpoisuus sukukielen ymmärtämisen tehostamisessa vaatii lisätutkimusta. 

DOI: http://dx.doi.org/10.5128/LV24.04


Keywords


reseptiivinen monikielisyys; samankaltaisuus; fraseologinen yksikkö; kollokaatio; rektio; semanttinen pohjustus

Full Text:

PDF

References


Berthele, Raphael 2008. Dialekt-Standard Situationen als embryonale Mehrsprachigkeit. Erkenntnisse zum interlingualen Potenzial des Provinzlerdaseins. − Sociolinguistica 22, 87–107.

Enkvist, Nils Erik 1975. Tekstilingvistiikan peruskäsitteitä. Helsinki: Gaudeamus. Firth, John Rupert 1957. Papers in Linguistics 1934–51. Oxford: Oxford University Press.

Firth, John Rupert [1968] 1957. A synopsis of linguistic theory, 1930–55. – Frank Robert Palmer (Ed.). Selected Papers of J. R. Firth 1952–59. London: Longman, 168–205.

Gass, Susan M., Larry Selinker 1994. Second Language Acquisition. Hillsdale: Lawrence Erlbaum.

Halliday, Michael A. K. 1973. Explorations in the Functions of Language. London: Edward Arnold.

Halliday, Michael A. K. 1978. Language as a Social Semiotic. London: Edward Arnold.

Hoey, Michael 2007. Lexical priming and literary creativity. – Michael Hoey, Michaela Mahlberg, Michael Stubbs, Wolfgang Teubert (Eds.). Text, Discourse and Corpora. Theory and Analysis. London: Continuum, 7–29.

Hufeisen, Britta, Nicole Marx 2007. How can DaFnE and EuroComGerm contribute to the concept of receptive multilingualism. − Jan D. ten Thije, Ludger Zeevaert (Eds.). Receptive Multilingualism. Linguistic Analyses, Language Policies and Dialectic Concepts. Amsterdam: John Benjamins, 307–321.

ISK = Auli Hakulinen, Maria Vilkuna, Riitta Korhonen, Vesa Koivisto, Tarja Riitta Heinonen, Irja Alho 2004. Iso suomen kielioppi. SKS:n toimituksia 950. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Jantunen, Jarmo 2009. “Minulla on aivan paljon rahaa” – Fraseologiset yksiköt suomenkielen opetuksessa. – Virittäjä 113 (3), 356–381.

Jantunen, Jarmo, Sisko Brunni 2012. Morfologinen priming ja fraseologia vieraan kielen oppimisessa: korpustutkimus oppijansuomesta. – Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 22, 71–100. http://dx.doi.org/10.5128/LV22.03

Jönsson-Korhola, Hannele, Leila White 1997. Tarkista tästä: suomen sanojen rektioita suomea vieraana kielenä opiskeleville. Helsinki: Finn Lectura.

Kaivapalu, Annekatrin 2005. Lähdekieli kielenoppimisen apuna. Jyväskylä Studies in Humanities 44. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Kaivapalu, Annekatrin, Pirkko Muikku-Werner 2010. Reseptiivinen monikielisyys: miten suomenkielinen oppija ymmärtää viroa äidinkielensä pohjalta? – Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 20, 68–97. http://dx.doi.org/10.5128/ LV20.03

Kellerman, Eric 1983. Now you see it, now you don’t. – Susan Gass, Larry Selinker (Eds.). Language Transfer in Language Learning. Rowley, MA: Newbury House, 112–134.

Laalo, Klaus 1992. Huvitav lugu ‒ kiinnostava juttu. Suomen ja viron välinen sanaston riskiryhmä ja sen tausta. Suomi 164. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Larjavaara, Matti 2007. Pragmasemantiikka. SKS:n toimituksia 1077. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Lüdi, Georges 2006. Multilingual repertoires and the consequences for linguistic theory. − Kristin Bührig, Jan D. ten Thije (Eds.). Beyond Misunderstanding. Linguistic Analyses of Intercultural Communication. Amsterdam: John Benjamins, 11–42.

McNamara, Timothy P. 2005. Semantic Priming. Perspectives from Memory and Word Recognition. New York: Psychology Press. http://dx.doi. org/10.4324/9780203338001

Muikku-Werner, Pirkko 2013. Vironkielisen tekstin ymmärtäminen suomen kielen pohjalta. – Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 23, 210–237. http://dx.doi. org/10.5128/LV23.09

Muikku-Werner, Pirkko, Maria Heinonen 2012. Lumesadu – ‘tarina’ vai ‘lumikasa’ vai ei kumpikaan? Suomalaiset lukiolaiset viron sanoja tunnistamassa. – Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 22, 157–187. http://dx.doi.org/10.5128/ LV22.06

Neely, James H. 1991. Semantic priming effects in visual word recognition: A selective review of current findings and theories. – Derek Besner, Glyn W. Humphreys (Eds.). Basic Progresses in Reading and Visual Word Recognition. Hillsdale, NJ: Erlbaum, 264–333.

Nesselhauf, Nadja 2003. The use of collocations by advanced learners of English and some implications for teaching. ‒ Applied Linguistics 24 (2), 223–242. http://dx.doi.org/10.1093/applin/24.2.223

Nesselhauf, Nadja 2005. Collocations in a Learner Corpus. Amsterdam: Benjamins. http://dx.doi.org/10.1075/scl.14

Nissilä, Leena 2011. Viron kielen vaikutus suomen kielen verbien ja niiden rektioiden oppimiseen. Acta Universitatis Ouluensis B 99. Oulu: Oulun yliopisto. Paajanen, Ilona 2012. Kitsas tee – ‘laiha tee’ vai ‘kapea tie? Suomen kielen opiskelijat ja viron ymmärtäminen testissä. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto.

Paajanen, Ilona, Pirkko Muikku-Werner 2012. Tee on kitsas – onko ‘tee kitkerää’ vai oletteko ‘te saita’? Suomalaiset opiskelijat viroa ymmärtämässä. – Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 22, 219–258. http://dx.doi.org/10.5128/LV22.08

Pajusalu, Renate, Merja Hietaharju, Viive Taro, Kai Yallop 1999. Keelesild. Viron kielen oppikirja. Helsinki: Otava.

Rehbein, Jochen, Jan D. ten Thije, Anna Verschik 2011. Lingua receptiva (LaRa) – remarks on the quintessence of receptive multilingualism. – International Journal of Bilingualism 16 (3), 248−264. http://dx.doi. org/10.1177/1367006911426466

Remes, Hannu 2014. Sähköpostiviesti 28.3.2014.

Sinclair, John 1991. Corpus, Concordance, Collocation. Oxford: Oxford University Press.

Sinclair, John 1996. The search for units of meaning. – Textus IX, 75–106.

Singer, Murray 2007. Inference processing in discourse comprehension. – M. Gareth Gaskell (Ed.). The Oxford Handbook of Psycholinguistics. Oxford: University Press, 343–359.

Thompson, Geoff 1996. Introducing Functional Grammar. London: Arnold.

Vanhove, Jan 2014. Receptive Multilingualism Across the Lifespan. Cognitive and Linguistic Factors in Cognate Guessing. Dissertation zur Erlangung der Doktorwürde. Universität Freiburg.

Zeevaert, Ludger, Jan D. ten Thije 2007. Introduction. − Jan D. ten Thije, Ludger

Zeevaert (Eds.). Receptive Multilingualism. Linguistic Analyses, Language Policies and Dialectic Concepts. Amsterdam: John Benjamins, 1–21.




DOI: http://dx.doi.org/10.5128/LV24.04

Refbacks

  • There are currently no refbacks.


Copyright (c) 2014 Pirkko Muikku-Werner

Creative Commons License
This work is licensed under a Creative Commons Attribution-NonCommercial 4.0 International License.

ISSN 1736-9290 (print)
ISSN 2228-3854 (online)
DOI  https://doi.org/10.5128/LV.1736-9290