Mahdollisuuden ilmaiseminen S1-suomea ja edistynyttä S2-suomea erottavana piirteenä
Abstract
Tässä artikkelissa tarkastellaan edistyneiden suomea toisena kielenään käyttävien (S2) mahdollisuudenilmauksien käyttöä määrällisesti ja verrataan niitä ensikielisten suomenkäyttäjien (S1) mahdollisuudenilmauksiin. Tavoitteena on selvittää, miten mahdollisuutta tyypillisesti ilmaistaan. Erityisesti paneudutaan ilmauksista yleisimpään: voida-verbin avulla ilmaistavaan mahdollisuuteen ja sen tyypilliseen käyttöön. Tarkasteltavat tekstit ovat osa Edistyneiden suomenoppijoiden korpusta (LAS2). Ne ovat tenttivastauksia, ja tulokset kuvaavat siis kielenkäyttöä akateemisen kirjoittamisen yhdessä alalajissa.
Mahdollisuutta ilmaistaan S1- ja S2-teksteissä monilta osin samalla tavalla, mutta S2-aineistoissa mahdollisuuden ilmauksia on noin puolet S1-aineiston määrästä. Yleisin mahdollisuudenilmaus on voida-verbi, näitä on noin 75 prosenttia kaikista mahdollisuudenilmauksista. Myös voida-verbiä käytetään S1- ja S2-teksteissä monilta osin samalla tavalla, mutta S1-aineistossa suurempi osa tapauksista on passiivisia, ja ne kuvaavat jonkinlaista luokittelua ja tiedon hierarkkista jäsentämistä.
Modaalisella verbillä usein ilmaistava kirjoittajan asemoiminen suhteessa sanottuun tietoon on tyypillistä akateemisessa kielessä. Aineistojen välinen ero saattaa johtua kontekstuaalisesta epäkonventionaalisuudesta eli siitä, että S2-kielenkäyttäjät eivät ilmaise yhtä usein tällaista akateemiselle kielelle tyypillistä kielellistä merkitysvivahdetta, vaikka rakenne on oppijoille sinänsä tuttu.
DOI: http://dx.doi.org/10.5128/LV24.02
Keywords
Full Text:
PDFReferences
Bates, E., B. MacWhinney 1987. Competition, variation and language learning. – Brian MacWhinney (Ed.). Mechanisms of Language Acquisition. Hillsdale (NJ): Lawrence Erlbaum Associates, 157–193.
Biber, D. 2006. University Language. A Corpus-Based Study of Spoken and Written Registers. Amsterdam: John Benjamins. http://dx.doi.org/10.1075/ scl.23
Bybee, J., S. Thompson 1997. Three frequency effects in syntax. – Berkeley Linguistics Society 23, 65–85.
Bley-Vroman, R. 1983. The comparative fallacy in interlanguage studies: The case of systematicity. – Language Learning 33 (1), 1–17. http://dx.doi. org/10.1111/j.1467-1770.1983.tb00983.x
Campbell, P. N. 1975. The personae of scientific discourse. – Quarterly Journal of Speech 61 (4), 391–405. http://dx.doi.org/10.1080/00335637509383302
CEFR = Common European Framework for Languages: Learning, Teaching, Assessment. Cambridge: Cambridge University Press, 2006.
Cotton, F. 2010. Critical thinking and evaluative language use in academic writing: A comparative cross-cultural study. – G. Blue (Ed.). Developing Academic Literacy. Oxford: Peter Lang, 73–85.
Croft, W. 2001. Radical Construction Grammar: Syntactic Theory in Typological Perspective. Oxford: Oxford University Press. http://dx.doi.org/10.1093/ acprof:oso/9780198299554.001.0001
Cowie, A. P. 1981. The treatment of collocations and idioms in learners’ dictionaries. – Applied Linguistics 2 (3), 223–235. http://dx.doi.org/10.1093/ applin/2.3.223
Ellis, N., D. Larsen-Freeman 2006. Language emergence: Implications for applied linguistics. – Applied Linguistics 27 (4), 558–589. http://dx.doi. org/10.1093/applin/aml028
Ellis, R. 1985. Understanding Second Language Acquisition. Oxford: Oxford University Press.
Fillmore, C. J. 1985. Syntactic intrusions and the notion of grammatical construction. – Berkeley Linguistics Society 11, 73–86.
Flint, A. 1980. Semantic Structure in the Finnish Lexicon: Verbs of Possibility and Sufficiency. SKS:n toimituksia 360. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Francis, G. 1993. A corpus-driven approach to grammar – principles, methods and examples. – M. Baker, G. Francis, E. Tognini-Bonelli (Eds.). Text and Technology. In Honour of John Sinclair. Amsterdam: John Benjamins, 137–156.
Goldberg, A. 1995. Constructions. A Construction Grammar Approach to Argument Structure. Chicago: University of Chicago Press.
Goldberg, A. 2006. Constructions at Work: The Nature of Generalization in Language. Oxford: Oxford University Press.
Goldberg, A., D. M. Casenheiser, N. Sethuraman 2004. Learning argument structure generalizations. – Cognitive Linguistics 15 (3), 289–316. http://dx.doi.org/10.1515/cogl.2004.011
Granger, S. 1996. From CA to CIA and back: An integrated approach to computerized bilingual and learner corpora. – K. Aijmer, B. Altenberg, M. Johansson (Eds.). Languages in Contrast. Lund: Lund University Press, 37–51.
Granger, S. 1998. Prefabricated patterns in advanced EFL writing: Collocations and formulae. – A. P. Cowie (Ed.). Phraseology. Theory, Analysis, and Applications. Oxford: Clarendon Press, 145–160.
Granger, S. 2013. Contrastive interlanguage analysis: A reappraisal. – Esitelmä konferenssissa Learner Corpus Research 2013. Bergen 27.–29.9.2013.
Gries, S. Th. 2008a. Phraseology and linguistic theory. – S. Granger, F. Meunier (Eds.). Phraseology: An Interdisciplinary Perspective. Amsterdam: John Benjamins, 3–25.
Gries, S. Th. 2008b. Dispersions and adjusted frequencies in corpora. – International Journal of Corpus Linguistics 13 (4), 403–437. http://dx.doi.org/10.1075/ijcl.13.4.02gri
Hollander, M., D. A. Wolfe 1973. Nonparametric Statistical Methods. New York: John Wiley & Sons.
Hopper, P. 1987. Emergent grammar. – Berkeley Linguistics Society 13, 139–157. Hyland, K. 1999. Disciplinary discourses: Writer stance in research articles. – C. N. Candlin, K. Hyland (Eds.). Writing: Texts, Processes and Practices. London: Longman.
Inaba, N. 2007. Mikael Agricolan teokset tietokannan muodossa. – K. Häkkinen, T. Vaittinen (Toim.). Agricolan aika. Helsinki: BTJ, 147–161.
Itkonen, E. 2005. Analogy as Structure and Process. Human Cognitive Processing 14. Amsterdam: John Benjamins. http://dx.doi.org/10.1075/hcp.14
Ivaska, I. 2012. Keystructure analysis of formally defined structures of learner Finnish. – Esitelmä konferenssissa Learner Language, Learner Corpora. Oulu 5.–6.10.2012.
Ivaska, I. 2014a. Edistyneen oppijansuomen avainrakenteita. Korpusnäkökulma kahden kielimuodon tyypillisiin rakenteellisiin eroihin. – Virittäjä 108 (2), 161–193.
Ivaska, I. 2014b (tulossa). The Corpus of Advanced Learner Finnish (LAS2): Database and Toolkit to Study Academic Learner Finnish. – Apples 8 (3).
Jantunen, J. H. 2004. Synonymia ja käännössuomi. Korpusnäkökulma samamerkityksisyyden kontekstuaalisuuteen ja käännöskielen leksikaalisiin erityispiirteisiin. Joensuun yliopiston humanistisia julkaisuja 35. Joensuu: Joensuun yliopistopaino.
Jantunen, J. H. 2008. Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit. – Pille Eslon (Toim.). Õppijakeele analüüs: Võimalused, probleemid, vajadused. Tallinna Ülikooli eesti filoloogia osakonna toimetised 10. Tallinn: Tallinna Ülikool, 67–92.
Jantunen, J. H. 2011. Kansainvälinen oppijansuomen korpus (ICLFI): typologia, taustamuuttujat ja annotointi. – Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 21, 86–105. http://dx.doi.org/10.5128/LV21.04
Jantunen, J. H. 2012. Akateemiset ja populaaritekstit korpusvertailussa: sanalistat, avainsanat ja fraseologiset yksiköt. – V. Heikkinen, E. Voutilainen, P. Lauerma, U. Tiililä, M. Lounela (Toim.). Genreanalyysi – tekstilajitutkimuksen käytäntöä. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 29. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 186–213. http://kaino.kotus.fi/www/ verkkojulkaisut/julk29/ (2.9.2014).
Kangasniemi, H. 1992. Modal Expressions in Finnish. Studia Fennica Linguistica 2. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Kemppainen, M. 2001. Modaalisuus suomea toisena kielenä oppivien kirjoitelmissa. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopiston suomen kielen laitos.
Laalo, K. 2011. Lapsen varhaiskielioppi ja miniparadigmat. SKS:n toimituksia 1309. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Larsen-Freeman, D. 1997. Chaos/complexity and second language acquisition. – Applied Linguistics 18 (2), 141–165. http://dx.doi.org/10.1093/ applin/18.2.141
Larsen-Freeman D., L. Cameron 2008. Complex Systems and Applied Linguistics. Oxford: Oxford University Press.
Levenston, E. A. 1971. Over-indulgence and under-representation: Aspects of mother tongue interference. – G. Nickel (Eds.). Papers in Contrastive Analysis. Cambridge: Cambridge University Press, 115–121.
Lieven, E., J. Pine, G. Baldwin 1997. Lexically-based learning and early grammatical development. – Journal of Child Language 24 (1), 187–219. http:// dx.doi.org/10.1017/S0305000996002930
Mauranen, A. 1993. Cultural Differences in Academic Rhetoric. A Textlinguistic Study. Frankfurt am Main: Peter Lang.
Mauranen, A. 1996. Discourse competence – evidence from thematic development in native and non-native texts. – E. Ventola, A. Mauranen (Eds.). Academic Writing: Intercultural and Textual Issues. Amsterdam: John Benjamins, 193–230.
Meunier, F., Granger, S. (Eds.) 2008. Phraseology in Foreign Language Learning and Teaching. Amsterdam: Benjamins. http://dx.doi.org/10.1075/z.138
Nesselhauf, N. 2004. Collocations in a Learner Corpus. SCL 14. Philadelphia: John Benjamins.
Niiranen, L. 2008. Effects of Learning Contexts on Knowledge of Verbs. Lexical and Inflectional Knowledge of Verbs among Pupils Learning Finnish in Northern Norway. PhD dissertation. University of Tromsø.
Osborne, J. 2013. Comparisons are odorous: Native-speaker data in learner corpus research. – Esitelmä konferenssissa Learner Corpus Research 2013. Bergen 27.–29.9.2013.
Paavola, V. 2008. Haluaisitko mennä muunkansa kalastaman? Verbiketjujen kehkeytyminen suomi toisena kielenä -oppijoiden kielessä. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston kielten laitos, suomen kieli.
R 2013 = R Core Team. R: A language and environment for statistical computing. R Foundation for Statistical Computing, Vienna, Austria. http:// www.R-project.org/
Saukkonen, P. 1984. Mistä tyyli syntyy? Juva: WSOY.
Seilonen, M. 2013. Epäsuora henkilöön viittaaminen oppijansuomessa. Jyväskylä Studies in Humanities 197. Jyväskylä: Jyväskylä University Printing House.
Seppälä, T. 2012. Oppijansuomen kolligaatit ketjuuntuvissa verbirakenteissa. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopiston suomen kielen oppiaine.
Sinclair, J. 1991. Corpus, Concordance, Collocation. Oxford: Oxford University Press.
Skousen, R. 1989. Analogical Modeling of Language. Dodrecht: Kluwer Academic Publishers.
Stefanowitsch, A., S. Th. Gries 2003. Collostructions: Investigating the interaction of words and constructions. – International Journal of Corpus Linguistics 8 (2), 209–243. http://dx.doi.org/10.1075/ijcl.8.2.03ste
Tognini-Bonelli, E. 2001. Corpus Linguistics at Work. Studies in Corpus Linguistics 6. Amsterdam: Benjamins. http://dx.doi.org/10.1075/scl.6
Tomasello, M. 1992. First verbs: A case study of early grammatical development. Cambridge: Cambridge University Press. http://dx.doi.org/10.1017/CBO9780511527678
Tomasello, M. 2003. Constructing a Language. A Usage-Based Theory of Language Acquisition. Cambrigde (MA): Harward University Press.
VISK = A. Hakulinen, M. Vilkuna, R. Korhonen, V. Koivisto, T. R. Heinonen, I. Alho 2004. Iso suomen kielioppi. SKS:n toimituksia 950. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. http://scripta.kotus.fi/visk (2.9.2014). URN:ISBN:978-952-5446-35-7.
DOI: http://dx.doi.org/10.5128/LV24.02
Refbacks
- There are currently no refbacks.
Copyright (c) 2014 Ilmari Ivaska
This work is licensed under a Creative Commons Attribution-NonCommercial 4.0 International License.
ISSN 1736-9290 (print)
ISSN 2228-3854 (online)
DOI https://doi.org/10.5128/LV.1736-9290