What is philology? Philology and its utilisation in the study of linguistic variation and change
Abstract
In this paper, I study the essence of philology from the perspective of the study of linguistic variation and change in old texts by examining: What is philology? What are philological research methods? What makes a study philological – does it suffice that it focuses on an old text? Has philology been defined more based on the research subjects than based on the methods?
I will showcase the status of philology and its significance as a research trend that combines several disciplines. This paper focuses on the traditions of Finnish philology, but it also offers some insight into the essence of philology from a general perspective of the study of languages as the background. The goal is to offer an idea of what the philological research approach has to offer modern research of old texts. Furthermore, I will present a method that I have developed and its benefits in the study of variation and change of old texts. I will also present an analysis of the Finnish noun varve ‘pasture’, which Mikael Agricola used in the first handbook for mass in Finnish.
I consider philology to be a sub-discipline of linguistics. It studies and compares old texts with text-critical methods based on their cultural and historical background.
***
Mis on filoloogia? Filoloogiast ja selle kasutamisest keele varieerumise ja muutumise uurimisel
Vaatlen artiklis filoloogia olemust vanade tekstide keele varieerumise ja muutumise vaatenurgast. Uurimisküsimused on järgmised: mis on filoloogia, millised on filoloogilised uurimismeetodid, mis teeb uurimuse filoloogiliseks – kas piisab sellest, et see tegeleb vanade tekstidega; kas filoloogiat määratletakse pigem uurimisteemade kui meetodite põhjal? Tutvustan filoloogia seisundit ja olulisust mitut eriala ühendava uurimusena. Artikkel keskendub Soome filoloogiale, kuid annab ülevaate ka filoloogia olemusest üldisemalt. Eesmärgiks on näidata, mida on filoloogilisel lähenemisel pakkuda vanade tekstide tänapäevasele uurimisele. Tutvustan ka meetodit, mille olen välja töötanud vanade tekstide varieerumise ja muutumise uurimisel, selgitades Mikael Agricola kasutatud sõna varve ‘(metsa) karjamaa’ tausta, esinemist ja tähendust. Pean filoloogiat keeleteaduse osaks. Selles uuritakse ja võrreldakse vanu tekste tekstikriitiliste meetoditega, lähtudes nende kultuurilisest ja ajaloolisest taustast.
Keywords
Full Text:
PDFReferences
Aalto, Pentti 1971. Oriental Studies in Finland 1828–1918. The History of Learning and Science in Finland 1828–1918, 10a. Helsinki: Societas scientiarum Fennica.
Aalto, Pentti 1980. Classical Studies in Finland 1828–1918. The History of Learning and Science in Finland 1828–1918, 10b. Helsinki: Societas scientiarum Fennica.
Aalto, Pentti 1987. Modern Language Studies in Finland 1828–1918. The History of Learning and Science in Finland 1828–1918 10c. Helsinki: Societas scientiarum Fennica.
Adamson, Sylvia; Ayres-Bennett, Wendy (Eds.) 2011. Special Issue: Linguistics and Philology in the Twenty-First Century. Transactions of the Philological Society, 109 (3). https://doi.org/10.1111/j.1467-968X.2011.01290.x
Agricola, Mikael 2007. Abckiria. Kriittinen editio. Mikael Agricolan teosten tieteelliset editiot I [‘The ABC Book. Critical edition. Scientific editions of Mikael Agricola’s Works I’]. SKST, 1121. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Ahlqvist, Anders 1990. Paragraph 16 of Audacht Morainn. Linguistic Theory and Philological Evidence. – Jacek Fisiak (Ed.), Historical Linguistics and Philology. Berlin: Mouton de Gruyter, 1–10. https://doi.org/10.1515/9783110847260.1
Aitchison, Jean 1990. The missing link: The role of the lexicon. – Jacek Fisiak (Ed.), Historical Linguistics and Philology. Berlin: Mouton de Gruyter, 11–28. https://doi.org/10.1515/9783110847260.11
Anttila, Raimo 1975. Linguistics and philology. – Renate Bartsch, Theo Vennemann (Eds.), Linguistics and Neighboring Disciplines. Amsterdam: North-Holland Publishing Company, 145–155.
Biblia 1776 = Biblia, se on: koko Pyhä Raamattu suomexi: alku-raamattuin hebrean ja grekan jälkeen wastauudesta ojettu: esipuhetten, lukuin sisällepitoin, yhtäpitäwäisten Raamatun paikkain osotuxen, ja lisättyin registerein kanssa. Turusa: prändätty Kuning. acad. kirjan-präntäjäldä Johan Christopher Frenckellildä.
Biblia Hebraica 1543. Proverbia Salomonis iam recens iuxta Hebraica[m] ueritate[m] translata et annotatio[n]ibus illustrata autore Sebastiano Mvnstero. Basel.
Defays, Jean-Marc 1992. Kielentutkimuksen vanha ja uusi jako [’The division between old and new Linguistics’]. – Synteesi, 2, 95–101.
Ganander, Christfrid 1937–1940 [1786–1787]. Nytt Finskt Lexicon I–III [’New Finnish Lexicon I–III’]. Helsinki: WSOY.
Harviainen, Tapani; Heininen, Simo; Huhtala, Aarre (Toim.) 1990. Opi nyt vanha ja nuori. Mikael Agricola ja nykyaika [’Learn Now, Old and Young. Mikael Agricola and the Present Day’]. Helsinki: Otava.
Heikel, I. A. 1894. Åbo universitets lärdomshistoria 5. Filologins studium vid Åbo universitet [‘The History of Learning in the University of Turku 5. The Study of Philology at the University of Turku’]. Helsinki: Svenska litteratursällskapet i Finland.
Heikel, I. A. 1940. Helsingin yliopisto 1640–1940 [’University of Helsinki 1640–1940’]. Helsinki: University of Helsinki.
Heininen, Simo 1999. Mikael Agricola raamatunsuomentajana. SKST, 761. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Heininen, Simo 2000. Jalopeurukaisen jäljillä. Agricolan raamatunsuomennoksesta [’On Agricola’s Bible translation’]. – Tieteessä tapahtuu, 18 (5). https://journal.fi/tt/article/view/58244 (26.6.2020).
Hennoste, Tiit 2016. Filoloogia vabastamine Exceli käest. Kubofuturistliku uusfiloloogia programm [’Liberation of philology from Excel: The programme of a cubo-futurist neo-philology’]. – Keel ja Kirjandus, 8–9, 611–626.
Hovdhaugen, Even; Karlsson, Fred; Henriksen, Carol; Sigurd, Bengt 2000. The History of Linguistics in the Nordic Countries. Helsinki: Societas Scientiarum Fennica.
Häkkinen, Kaisa 2008. Suomen kielen historia 2. Suomen kielen tutkimuksen historia [’The History of Finnish’]. Publications of the Department of Finnish and General Linguistics of the University of Turku 78. Turku: Turun yliopisto.
Häkkinen, Kaisa (Toim.) 2012. Mikael Agricolan runokirja [‘Mikael Agricola’s Poetry Book’]. Turku: University of Turku.
Häkkinen, Kaisa (Toim.) 2013. Mikael Agricolan Messu [‘Mikael Agricola’s Mass’]. Turku: University of Turku.
Ikola, Osmo 1982. Kielitiede ja filologia [‘Linguistics and philology’]. – Päiviö Tommila, Aimo Reitala, Veikko Kallio (Toim.), Suomen kulttuurihistoria III. Porvoo: WSOY, 225–235.
Itkonen, Erkki 1966a. Suomalais-ugrilaisen kielen- ja historiantutkimuksen alalta [‘Research from the field of Finno-Ugric linguistics and history’]. Tietolipas, 20. Helsinki: SKS.
Itkonen, Erkki 1966b. Kieli ja sen tutkimus [’Language and its Study’]. Helsinki: WSOY.
Jordheim, Helge 2003. Läsningens vetenskap: Utkast till en ny filologi [’Science of Reading: A Concept of New Philology’]. Gråbo: Anthropos.
Juslenius, Daniel 1968 [1745]. Suomalaisen sana-lugun coetus. Näköispainos. SKST, 288. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Karlsson, Fred 1997. Yleinen kielitiede Suomessa kautta aikojen [‘General Linguistics in Finland throughout the Ages’]. Helsinki: University of Helsinki.
Karlsson, Fred 2008. Linguistics. Päiviö Tommila, Aura Korppi-Tommola, Jüri Kokkonen (Eds.), Research in Finland: A history. 2nd ed. Helsinki: Gaudeamus: Federation of Finnish Learned Societies, 186–192.
Karlsson, Fred 2011. Yleinen kielitiede [‘General Linguistics’]. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press.
Karlsson, Fred 2014. Ensimmäinen historiikki Uusfilologisen Yhdistyksen toiminnasta [’The First History of Activity of Modern Language Society’]. – Virittäjä, 118 (1), 133¬–137.
Karlsson, Fred; Enkvist, Nils Erik 2000. Suomalais-ugrilaisten kielten tutkimus [’Research on the Finno-Ugric languages’]. – Suomen tieteen historia 2. Humanistiset ja yhteiskuntatieteet. Porvoo: WSOY, 239–252.
Lauerma, Petri 2012. Rudimenta linguae Finnicae breviter delineata. Suomen kielen varhaiskielioppi ja sen tausta [‘The Early Grammar of Finnish and its Background’]. SKST, 1380. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Lönnrot, Elias 1958 [1866–1880]. Suomalais-ruotsalainen sanakirja I–II [’Finnish-Swedish Dictionary I–II’]. Helsinki: WSOY.
Lönnroth, Harry 2011. Kieli historiassa, historia kielessä. Lingvistiikka, nordistiikka ja (uusi) filologia [’Language in history, history in language. Linguistics, Nordistics and (modern) Philology]. – Tieteessä tapahtuu, 29 (4–5), 26–31. https://journal.fi/tt/article/view/4252 (26.6.2020).
Mańczak, Witold 1990. The Object of Philology and the Object of Linguistics. – Jacek Fisiak (Ed.), Historical Linguistics and Philology. Berlin: Mouton de Gruyter, 261–272. https://doi.org/10.1515/9783110847260.261
Nuorteva, Jussi 2008. Academic studies and research in Finland from the Middle Ages until 1809. –Päiviö Tommila, Aura Korppi-Tommola, Jüri Kokkonen (Eds.), Research in Finland: A History. 2nd ed. Helsinki: Gaudeamus, 21–45.
Oksala, Teivas 1980. Suomen klassillinen filologia 1900-luvulla [’Classical Philology in Finland in the 20th century’]. – Suomen kielitiede 1980-luvun kynnyksellä. Turku: Linguistic Assoc. of Finland, 77–96.
Palola, Elina 2009. Arkaismi, konteksti ja kirjuri: Sananloppuisen k:n merkintä Christfrid Gananderin kansanrunokokoelmassa [‘Archaism, context, and the scrivener: The marking of the word-final k in Christfrid Ganander's collection of old traditional poems’]. Acta Universitatis Ouluensis, Series B, Humaniora, n:o 89. Oulu: Oulun yliopisto.
Palola, Elina 2015. Filologia, suomalainen filologia ja fennistinen filologia [’On Finnish philology’]. – Virittäjä, 119 (2), 223–248.
Pollock, Sheldon 2009. Future philology? The fate of a soft science in a hard world. – Critical Inquiry, 35 (4), 931–961. https://doi.org/10.1086/599594
Posner, Rebecca 1990. Linguistics and philology: Parametric changes and Romance possessives. – Jacek Fisiak (Ed.), Historical Linguistics and Philology. Berlin: Mouton de Gruyter, 337–351. https://doi.org/10.1515/9783110847260.337
Priimägi, Linnar 2016. Filoloogia mida enam pole [’Philology that is no more’]. – Keel ja Kirjandus, 8–9, 584–600.
Räisänen, Alpo 1980. Suomessa 1900-luvulla harjoitetun fennistiikan juonteita [‘Features of Finnish language research in Finland in the 20th century’]. – Suomen kielitiede 1980-luvun kynnyksellä. Turku: Linguistic Assoc. of Finland, 43–52.
Raamattu 1933/38 [’Bible’]. Pyhä Raamattu. Vanha Testamentti yhdennentoista, yleisen kirkolliskokouksen v. 1933 käytäntöön ottama suomennos. Uusi Testamentti kahdennentoista, yleisen kirkolliskokouksen v. 1938 käytäntöön ottama suomennos. Helsinki: Suomen pipliaseura.
Raamattu 1992 [’Bible’]. Suomen evankelilais-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos. Helsinki: Suomen Pipliaseura.
Rapola, Martti 1925. Äännehistoriallinen tutkimus Abraham Kollaniuksen lainsuomennosten kielestä [‘A Study of the history of phonology of the language of Abraham Kollanius’s Finnish Translations of Law’]. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Renvall, Gustaf 1826. Suomalainen Sana-Kirja 1–2: Lexicon linguae Finnicae, cum interpretatione duplici, copiosiore Latina, breviore Germanica [’Finnish Dictionary 1–2’]. Aboae: Frenckell.
Riiho, Timo 1980. Kommenttipuheenvuoro Matti Rissasen esitelmästä Filologisesta tutkimuksesta 1900-luvulla [’A comment on Matti Rissanen’s presentation of philological research in the 20th century’]. – Suomen kielitiede 1980-luvun kynnyksellä. Turku: Linguistic Assoc. of Finland, 113–117.
Riikonen, Hannu 2014. Im Dienste von Sprache und Literatur [’At the Service of Language and Literature]. Helsinki: Société Néophilologique.
Rissanen, Matti 1980. Filologisesta tutkimuksesta 1900-luvulla [’On philological research in the 20th century’]. – Suomen kielitiede 1980-luvun kynnyksellä. Turku: Linguistic Assoc. of Finland, 103–112.
Ross, Kristiina 2016. Eesti filoloogia sünd ja kirikulaulude tõlked [‘Hymn translations and the history of Estonian philology’]. – Keel ja Kirjandus, 8–9, 652–668.
Ruoppila, Veikko 1967. Kalevala ja kansankieli [’Kalevala and vernacular’]. SKST, 284. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Siro, Paavo 1980. Kielitieteen kehitys Suomessa 1900-luvulla [’The development of linguistics in Finland in the 20th century’]. – Suomen kielitiede 1980-luvun kynnyksellä. Turku: Linguistic Assoc. of Finland, 103–111.
SKES = Suomen kielen etymologinen sanakirja I–VIII [’Etymological Dictionary of the Finnish Language’]. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura, 1955–1981.
SSA = Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja [’Finnish Etymological Dictionary’]. SKST, 556; KKTJ, 62. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1992–2000.
SMSA = Suomen murteiden sana-arkiston kokoelmat [’ Word Archive of Finnish Dialects’]. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos; KKT.
Suutari, Salo 2001. Castrénin perilliset: Helsingin yliopiston suomen ja sen sukukielten professorit 1851–2001 [’Successors of Castrén: Professors of Finnish and Finno-Ugric Languages in the University of Helsinki in 1851–2001’]. Toni Suutari, Merja Salo (Toim.). Helsinki: University of Helsinki.
Tamm, Marek 2016. Tagasipöördumine filoloogia juurde: vaade Ameerikast [‘The return to philology: An American view’]. – Keel ja Kirjandus, 8–9, 714–720.
Turunen, Aimo 1949. Kalevalan sanakirja [’Dictionary of ’Kalevala’’]. SKST, 235. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Valk, Ülo 2016. Koos lagunev või uuenev folkloristika? Filoloogilisi vaateid [‘Disintegration or renewal of folkloristics? Some philological perspectives’]. – Keel ja Kirjandus, 8–9, 638–651.
Viljamaa Toivo. 1980. Kommenttipuheenvuoro Teivas Oksalan esitelmästä Suomen klassillinen filologia 1900-luvulla [’Comment on Teivas Oksala’s presentation of Classical Philology in Finland in the 20th century’]. – Suomen kielitiede 1980-luvun kynnyksellä. Turku: Linguistic Assoc. of Finland, 97–102.
Vuorela, Toivo 1979. Kansanperinteen sanakirja ['Dictionary of the Folk Tradition']. Helsinki: WSOY.
Web references
Agricola-corpus = Mikael Agricolan teosten 1–3 uudistettu näköispainos vuodelta 1987. Porvoo: WSOY. – Corpus of Old Literary Finnish. Kielipankki. http://urn.fi/urn:nbn:fi:lb-201407165 (26.6.2020).
Ahlman, Ferdinand 1865. Svenskt-Finskt Lexikon – Ruotsalais-Suomalainen sanakirja. SKST 38. – Corpus of Old Literary Finnish. Kielipankki. http://urn.fi/urn:nbn:fi:lb-201407165 (26.6.2020).
Biblia 1642 = Biblia eli vuoden 1642 Raamattu. – Corpus of Old Literary Finnish. Kielipankki. http://urn.fi/urn:nbn:fi:lb-201407165 (26.6.2020).
Edith = Edith: Critical Editions of Finnish Literature. https://www.finlit.fi/en/research/edith-critical-editions-finnish-literature#.Xc8BwlczY2w (26.6.2020).
Kustaa Vasa Bible 1541 = Biblia / Thet är / All then Helgha Scrifft / på Swensko. https://litteraturbanken.se/forfattare/Anonym/titlar/BibliaGV/sida/484/faksimilˇ (26.6.2020).
Luther 1541 = Biblia. Das ist: Die gantze Heilige Schrifft: Deudsch Auffs New zugericht. D. Mart. Luth., Gedrueckt zu Wittemberg Durch Hans Lufft. M. D. XLI. Wittenberg. https://daten.digitale-sammlungen.de/0009/bsb00096751/images/index.html?id=00096751&groesser=&fip=193.174.98.30&no=&seite=713 (26.6.2020).
SKVR = SKVR-tietokanta: kalevalaisten runojen verkkopalvelu. http://skvr.fi/ (26.6.2020).
VKS = Corpus of Old Literary Finnish. http://urn.fi/urn:nbn:fi:lb-201407165 (26.6.2020).
Vulgata = Biblia Sacra Vulgata. https://www.academic-bible.com/en/online-bibles/biblia-sacra-vulgata/read-the-bible-text/ (1.7.2020).
DOI: http://dx.doi.org/10.5128/ERYa16.10
Refbacks
- There are currently no refbacks.
Copyright (c) 2020 Elina Palola
This work is licensed under a Creative Commons Attribution-NonCommercial 4.0 International License.
ISSN 1736-2563 (print)
ISSN 2228-0677 (online)
DOI 10.5128/ERYa.1736-2563