Suomen kielen U-verbit taitotason indikaattorina

Abstract

Artikkelin lähtökohtana on kysymys lingvistisistä indikaattoreista eri funktionaalisia kielitaitotasoja osoittamassa. Tutkimuskohteena ovat suomen kielen U-verbit, joiden on aiemman tutkimuksen perusteella todettu tuottavan ongelmia hyvin edistyneillekin suomenoppijoille. U-verbit ovat intransitiivisia verbijohdoksia, joiden kantaverbeillä on tavallisesti A-vartalo, esim. vaihtaa > vaihtua ja jatkaa > jatkua. U-verbit voivat olla esimerkiksi refleksiivisiä tai automatiivisia. Automatiivisuudella tarkoitetaan, että jotakin tapahtuu ei-intentionaalisesti tai ilman elollista agenttia.

Aineistona ovat otokset kolmesta suomenoppijoiden korpuksesta: 12–16-vuotiaiden koululaisten kirjoitelmista (EVK:n tasoilta A1–B2), Yleisten kielitutkintojen testeistä (tasot A1–C2) ja maisteriopiskelijoiden akateemisista kirjoitelmista (tasot B2–C2). A- ja U-verbiparit (42 paria) on kerätty yhteensä n. 182 000 saneen aineistosta.

DOI: http://dx.doi.org/10.5128/LV22.13